Olet täällä

Alkoholilaki – Usein kysyttyä

Alkoholilakiuudistus herättää paljon keskustelua. Olemme keränneet tähän liittyen usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia.

Alkoholilaki etenee eduskunnassa, mistä siinä päätetään?
Paljonko alkoholi aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle?
Eikö alkoholin sääntelystä pitäisi jo luopua?
Miksi sääntely pitää kohdistaa koko väestöön, eikö olisi järkevämpää kohdista toimenpiteet suurkuluttajiin?
Onko Viron viinaralli kasvussa?
Kannattaako alkoholijuomien matkustajatuontia hillitä alentamalla alkoholiveroa?
Mitä Viron viinarallille käy tulevaisuudessa?
Panimoala on kertonut työpaikkojen menetyksistä ja myös ravintola-ala on vaikeuksissa. Pitäisikö tällä perusteella vapauttaa alkoholilainsäädäntöä?

Alkoholilaki etenee eduskunnassa, mistä siinä päätetään?

Keskeisin muutos nykyiseen verrattuna on se, että hallituksen esityksessä enimmillään 5,5-prosenttiset oluet, siiderit ja limuviinat voisivat tulla kauppojen, huoltoasemien ja kioskien hyllyille. Esitys sisältää myös tarpeellista nykyaikaistamista vanhentuneeseen lakiin.

Uudistuksessa pyritään löytämään tasapaino alkoholin aiheuttamien kansanterveydellisten haittojen vähentämisen ja elinkeinoelämän tarpeiden välillä. Lain pääperiaate on esityksen mukaan edelleen alkoholihaittojen ehkäiseminen. Samalla nykyisen lainsäädännön erityisesti ravintola-alaa kuormittavia tarpeettomia, vanhentuneita tai kankeita normeja puretaan. Esimerkiksi ravintoloiden anniskeluaikoja ja asiakaspalvelua koskevia säännöksiä vapautetaan.

Lain käsittely etenee siten, että kansanedustajilla on lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä, jossa päätetään lain sisällöstä, oikeus äänestää laista niin sanottuna omantunnon kysymyksenä ilman ryhmäpäätöstä. Se tarkoittaa myös lupaa esittää hallituksen esitykselle vaihtoehtoisia prosenttirajoja.

Toisessa käsittelyssä noudatetaan ryhmän päätöstä.
 

Paljonko alkoholi aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle?

Alkoholi on monelle hyvinkin myönteinen asia, mutta samalla se aiheuttaa yhteiskunnassa haittoja, joiden välilliset ja välittömät kustannukset nousevat eri arvioiden mukaan 5–6 miljardiin euroon. Siksi on järkevää, että yhteiskunta asettaa rajoja, sillä haitat aiheuttavat palvelujärjestelmälle, kansantaloudelle ja työntekijöiden työtehon kautta elinkeinoelämälle rasitusta enemmän kuin on suotavaa.

Alkoholi aiheuttaa käyttäjilleen, läheisille ja koko yhteiskunnalle taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Toisin kuin usein ajatellaan, monista alkoholihaitoista valtaosa aiheutuu muille kuin alkoholisteille tai suurkuluttajille.

Alkoholin takia vuosittain menetettyjen työpäivien määrä on arvioitu kahdeksi miljoonaksi mikä vastaa noin 10 000 henkilötyövuotta. Tämän kustannukset ovat varovaisimpien arvioiden mukaan vuositasolla 500–700 miljoonaa euroa.

Suomi ei suinkaan ole ainoa maa Euroopassa, jossa päihdehaittojen kustannuksia halutaan karsia. Pelkästään alkoholin aiheuttamat tuotannonmenetykset Euroopassa nousevat 74 miljardiin euroon.

 

Eikö alkoholin sääntelystä pitäisi jo luopua?

Meillä Suomessa puhutaan juuri nyt yllättävänkin paljon alkoholiin liittyvästä holhouksesta ja turhien normien purkamisesta. Samaan aikaan kansainvälisessä keskustelussa on menty vastakkaiseen suuntaan.  Esimerkiksi talousjärjestö OECD kannustaa toukokuussa ilmestyneessä raportissaan jäsenvaltioita haittoja vähentävään alkoholipolitiikkaan, jonka keinot kuulostavat pohjoismaalaisittain tutuilta. Kustannustehokkaita keinoja OECD:n mielestä ovat hinnan ja saatavuuden rajoitukset sekä mm. mainonnan rajoittaminen.
 

Miksi sääntely pitää kohdistaa koko väestöön, eikö olisi järkevämpää kohdista toimenpiteet suurkuluttajiin?

Merkittävä määrä alkoholihaittoja aiheutuu muillekin kuin alkoholisteille tai suurkuluttajille. Haittoihin vaikutetaan tehokkaasti nimenomaan kokonaiskulutuksen kautta. Tutkimukset kertovat, että kun koko väestö juo vähemmän, myös suurkuluttajien määrä ja suurkuluttajien juomamäärät ovat pienempiä. Esimerkiksi talousjärjestö OECD sekä YK:n terveysjärjestö WHO korostavat koko väestöön vaikuttamisen merkitystä.  Alkoholinkäyttö ei ole koskaan täysin riskitöntä - esimerkiksi syöpäriski kasvaa jo hyvinkin pienillä annosmäärillä.

 

Onko Viron viinaralli kasvussa?

Matkustajatuonnin osuus on pysynyt suhteellisen samana vuoden 2013 ja aivan viime aikoina tapahtunutta kasvua lukuun ottamatta. Puhe kymmenen vuoden jatkuvasta kasvusta on liioittelua. Isossa kuvassa pienemmät haitat ja suuremmat verotuotot ovat sekä kansantalouden että -terveyden kannalta positiivinen asia.

Kannattaako alkoholijuomien matkustajatuontia hillitä alentamalla alkoholiveroa?

Viime aikoina on esiintynyt myös kirjoittelua Suomen alkoholiveron laskemisesta Viron matkustajatuonnin vähentämiseksi. Aiempien kokemusten pohjalta tiedämme huomattavan alkoholiveron laskun vähentävän alkoholin matkustajatuontia. Mutta laskemalla alkoholiveroa vähennämme samalla alkoholiveron tuottoa.

Tämä koe tehtiin jo vuonna 2004, jolloin alkoholiveroa laskettiin keskimäärin 33 prosenttia. Tämä lisäsi kotimaan myyntiä ja sitä kautta alkoholin kokonaiskulutusta ja alkoholihaittoja sekä niistä aiheutuvia menoja. Silloin alkoholiveroja alennettiin voimakkaasti alkoholin EU-tuomisten vapautuessa, mistä syystä myynti Suomessa lisääntyi mutta siitä huolimatta verotulot romahtivat.

Vastaavasti alkoholiverotulot lisääntyivät vuoden 2007 jälkeisten veronkorotusten yhteydessä, vaikka alkoholin kulutus alenikin.

Mitä Viron viinarallille käy tulevaisuudessa?

Suomessa käytetään usein Viron viinarallia perusteluna alkoholipolitiikan vapauttamiselle ja veronalennuksille. Esimerkiksi olutveron puolittamista on viime aikoina ehdotettu keinona vähentää Viron matkustajatuontia.

Argumenteissa unohdetaan, että Viro on nopeasti nostamassa omaa alkoholiverotustaan. Esimerkiksi tänä kesänä olutveroa on suunniteltu nostettavan Virossa peräti 70 prosenttia. Kaikkiaan Viro nostaa oluen verotusta yli 160 prosenttia vuosien 2016 ja 2020 välillä. Viron valtionvarainministeriö on arvioinut, että olutlaatikko maksaa näiden korotusten jälkeen Virossa yli 18 euroa – ennen korotuksia hinta on 11 euroa.

Esillä on ollut myös viinarallin siirtyminen Latviaan Viron alkoholiveronkorotusten myötä.

Autolla lauttamatka Helsingistä Tallinnaan kestää noin kaksi tuntia. Tallinnasta Latvian rajalle on matkaa 230 kilometriä. Autolla matkan hurauttaa noin kolmessa tunnissa. Matka-aika siis kasvaa oleellisesti, jos alkoholia lähdetään hakemaan Latviasta. Tämä tarkoittaa sitä, että harvempi lähtee hakemaan Latviasta alkoholijuomia, mutta on todennäköistä, että osa hakijoista hakee suurempia kertakuormia.

Katso video: Uuden alkoholilain toivotaan pysäyttävän Viron viinarallin. Entä jos viinaralli loppuisikin ihan itsestään?

 

Panimoala on kertonut työpaikkojen menetyksistä ja myös ravintola-ala on vaikeuksissa. Pitäisikö tällä perusteella vapauttaa alkoholilainsäädäntöä?

Alkoholilaki kaipaa uudistamista etenkin ravintoloiden toimintaedellytyksiin liittyvien turhien rajoitusten osalta, tämä tuo helpotusta myös ravintolayrittäjille.

Alkoholipolitiikassa on kuitenkin tärkeää nähdä talouden kokonaiskuva, eikä vain tarkastella jonkin yksittäisen alan kannattavuutta. Alkoholin myynnin lisääntymisestä olisi epäilemättä taloudellista hyötyä panimoteollisuudelle ja alkoholia myyville yrityksille. Samaan aikaan esimerkiksi kasvaneiden terveyspalveluiden tarve lisäisi kustannuksia. Kulutuksen kasvu lisää haittoja ja lasku siitä tulisi veronmaksajille ja muun elinkeinoelämän maksettavaksi. Alkoholinmyynnillä ei Suomen taloutta elvytetä. Suomalaisten yritysjohtajat katsovatkin, että alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset tulevat viime kädessä yritysten maksettaviksi. (TNS toukokuu 2014, EHYT ry).

Hallituksen esityksessä todetaan, että alkoholilainsäädännön kokonaistaloudellisessa tarkastelussa sekoittuvat helposti taloudellisen tehokkuuden ja hyvinvoinnin käsitteet. Yleisesti ottaen toimiva kilpailu ja tehokkaasti toimivat markkinat tuottavat yhteiskuntaan hyvinvointia. Verrattuna tilanteeseen, jossa alkoholijuomia saisi valmistaa, myydä ja markkinoida vapaasti, alkoholilainsäädäntö rajoittaa markkinoiden toimintaa. Vähemmällä sääntelyllä markkinat toimisivat tehokkaammin ja tuottaisivat kansalaisille enemmän alkoholijuomia halvempaan hintaan.

Alkoholimarkkinoiden toimintaa rajoitetaan kuitenkin siksi kaikkialla maailmassa, että alkoholi ei ole tavallinen kulutushyödyke, vaan runsaasti haittoja aiheuttava tuote. Alkoholimarkkinat tuottavat ulkoishaittoja koko suomalaiselle elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle. Alkoholin aiheuttamien positiivisten ja negatiivisten taloudellisten vaikutusten arviointiin liittyy arvionvaraisia ja epävarmoja tekijöitä. Tämän vuoksi ei voida yksiselitteisesti sanoa, tulisiko vain talouden tehokkuuden kannalta katsottuna nyt rajoittaa vai lisätä alkoholimarkkinoiden vapautta.

Viime kädessä kyseessä on päättäjien arvovalinnasta, ulkoistetaanko haitat yhteiskunnan kustannettavaksi.