Olet täällä

Alkoholilakiesitys on hyvinvoinnin ja talouden näkökulmasta kestämätön

20.06.2017
Hallituspuolueet päätyivät tulokseen, jossa ei otettu huomioon lausuntokierroksella syntyneitä painavia perusteita siitä, miksi esitys uudeksi alkoholilaiksi on niin talouden, terveyden kuin hyvinvoinnin kannalta kielteinen. EHYT ry esittää, että laki säädettäisiin määräaikaiseksi, jos se tulee voimaan esitetyn kaltaisena.

Lakiesityksessä ongelmallisinta on se, että se tuo kauppoihin, huoltamoille ja kioskeille 5,5-prosenttiset nelosoluet ja limuviinat. Kun entistä vahvempien alkoholijuomien saatavuus lisääntyy ja hinnat laskevat, alkoholin kokonaiskulutus ja sitä myöten haitat kasvavat. Tämä kehitys on osoitettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa.

Lakiesitys purkaa myös valmistustaparajoitteen kaupoissa myytävästä alkoholista. Tämä tarkoittaa sitä, että kauppoihin ja kioskeille tulee nuoria houkuttelevia limuviinoja. Muutos ei tue sitä hyvää kehitystä, jota nuorten alkoholinkäytön vähenemisessä on viime aikoina tapahtunut.

- Hallituksen kärkitavoitteena oli lasten ja nuorten suojelu. Nyt annettu lakiesitys on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Nuorten humalajuonti on vähentynyt ja lisäksi yhä useampi nuori ei ole käyttänyt laisinkaan alkoholia. Entistä houkuttelevampien limuviinojen tulo voi muuttaa hyvän kehityksen suunnan, sanoo EHYT ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Hannula.

Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että alkoholihaittoihin vaikuttavat alkoholin saatavuus ja hinta. Kaupoissa myytävien juomien prosenttirajan nousu 5,5 prosenttiin on arvioitu tuovan 150 lisäkuolemaa. Lisäksi yhteiskunnan maksettavaksi tulee sairauksista aiheutuvat hoitokulut.

– On käsittämätöntä, että maamme päättäjät eivät ymmärrä, että esitys on kansanterveydelle ja -taloudelle liian raskas taakka. Myös inhimillisesti katsoen tämä on erittäin huolestuttava päätös, sanoo Hannula.

Lausuntoja ei otettu huomioon

Lausuntoyhteenvedosta käy ilmi, että esimerkiksi poliisi, terveydenhoito, pelastuslaitos ja lastensuojelu kuormittuvat entisestään lakiuudistuksen myötä. Lakiesitystä puolustivat voimakkaasti niin kaupan kuin teollisuuden edustajat.

– On huolestuttavaa huomata, että niin tutkijoiden, viranomaisten ja terveysjärjestöjen viestejä ei ole otettu huomioon lain valmistelussa. Miksi lausuntoja on pyydetty, jos niillä ei ole mitään vaikutusta, ihmettelee Hannula.
Kansanterveyden ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta uusi laki olisi yksiselitteisen kielteinen. Esityksen vaikutusarvio ei lupaa hyvää myöskään kansantaloudelle. Verotulot voisivat nousta 65 miljoonaa, mutta lisääntyneiden haittojen kustannukset olisivat esityksen mukaan juuri saman suuruiset. Ja näissä laskelmissa ei ole otettu huomioon alkoholin aiheuttamia välillisiä kustannuksia työnantajille.

– Tähän päälle tulisivat vielä tuotannon menetykset työpaikoilla, useita kymmeniä miljoonia euroja eri laskutavoista riippuen. Lakiesitys ei lupaa myöskään uusia työpaikkoja, sanoo Hannula.

EHYT ry esittää, että laki säädettäisiin määräaikaiseksi ja se olisi voimassa enintään neljä vuotta. Määräajan päätyttyä tilannetta voitaisiin arvioida. Lain voimassaolo jatkuisi vain siinä tapauksessa, että haitat väestölle, sosiaali- ja terveydenhuollolle tai elinkeinoelämälle eivät ole lisääntyneet.