Olet täällä

Arpa-projektin loppuseminaarissa puhuttiin rahapelaamisesta

26.11.2019
Miten tavoittaa riskipelaajat? Onko pelimonopolista vastaamaan pelihaittojen ehkäisyn haasteisiin? Mitkä ovat rahapelihaittojen ehkäisyn tulevaisuuden haasteet? Muun muassa nämä kysymykset kysyttiin aikuisten rahapelihaittoja ehkäisevän Arpa-projektin loppuseminaarissa 15.10. Helsingissä. Seminaarin voi yhä katsoa tallenteelta.

”Seminaarin teema, puhutaan rahapelaamisesta, on ajankohtainen niin yhteiskunnan, yhteisöjen kuin yksilön näkökulmasta. Puhumalla rahapelaamisesta teemme ilmiötä tutuksi ja nostamme keskusteluun tärkeitä teemoja”; sanoo EHYTin projektiasiantuntija Eija Pietilä.

Loppuseminaarissa psykologi Thomas Nilsson kertoi Ruotsin mallista ja pohti, kuinka Ruotsin tekemät rahapelipoliittiset ratkaisut vaikuttaisivat Suomen järjestelmään ja rahapelihaittojen ehkäisyyn. Hänen mukaansa Suomessa tutkijoiden tulisi tehdä enemmän yhteistyötä järjestöjen kanssa. Järjestöjen tulisi tietää rahapelaamisesta ja sen aiheuttamista haitoista enemmän ja sitä tietoa tutkijat voivat tarjota. Nilssonin mukaan myös rahapelihaittojen ehkäisyä tulisi vahvistaa ja tuoda entistä enemmän muun muassa työyhteisöihin. Sote-palveluissa pitäisi seuloa rahapeliongelmaa ja tuoda puheeksiotto terveydenhuollon arkeen, Nilsson painotti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Jani Selin tarkasteli suomalaisen rahapelipolitiikan ja -järjestelmän tulevaisuutta viiden eri skenaarion kautta. Skenaariot olivat: haittanäkökulman ja tuottoparadigman vahvistuminen, järjestelmän muuntuminen monilupajärjestelmäksi, haittanäkökulman asettaminen keskiöön sekä nykyisen kaltaisen tilanteen säilyminen.

”Mikä skenaarioista vahvistuu, se jää nähtäväksi. Väistämättä rahapelaaminen siirtyy yhä enemmän nettiin ja pelit sekä niiden markkinointi yksilöllistyvät. Lisäksi raha- ja digipelaaminen limittyvät tiukemmin toisiinsa ja yhtälöön kietoutuu mukaan työ sekä muu elämä”, sanoo Pietilä.

Yhteiskunnallista keskustelua jatkoi sosiaali- ja terveysministeriön Mari Pajula, joka korosti rahapelihaittojen tehokkaan torjunnan ja haittojen ehkäisyn merkitystä. Painopisteinä ministeriön seuraavalla nelivuotiskaudella ovat rahapelijärjestelmän ja sen toimeenpanon seuranta, arviointi ja tuki, jonka lisäksi haittojen määrittely, mittaaminen ja hoidon taso ovat keskiössä. Riskiryhmät, riskipelaaminen sekä tuen ja hoidon saatavuus ja laatu ovat myös tärkeitä painotuksia, Pajula kertoi.

Puheeksiottomalli apuna ammattilaisen arjessa

Arpa-projektin yhteistyökumppani Heli Pikkarainen Jyväskylän Katulähetyksestä kertoi käytännön kokemuksia rahapelaamisen puheeksiotosta sekä projektin luomasta Kaksi kysymystä rahapelaamisesta -mallin käytöstä. Pikkaraisen mukaan puheeksiottomallilla oli tunnistettu niin riski- kuin ongelmapelaajiakin. Puheenvuoro kannusti kaikkia kohtaavassa työn tekijöitä ottamaan rahapelaaminen rohkeasti puheeksi ja osaksi päivittäisiä työrutiineja.

”Miten rahapelaamisen puheeksiottaminen onnistuu arjessa? Hyvin”, oli Pikkaraisen viesti.

Arpa-projektin Tapio Jaakkola kertoi Arpa-projektin viisivuotisesta taipaleesta ja tuloksista. Projektin tavoitteena oli aikuisten rahapelihaittojen vähentäminen, jota tehtiin muun muassa kouluttamalla ammattilaisia rahapelaamisen puheeksiottoon.

”Tavoitteena on tunnistaa riskipelaaminen ja puuttua siihen ennen kuin pelaamisesta ehtii tulla ongelma”, Jaakkola tiivisti projektin tavoitteen.

Projekti on toimintansa aikana kouluttanut 1 623 ammattilaista, tuottanut materiaalia ammattilaisten tueksi sekä ottanut osaa yhteiskunnalliseen rahapelihaittakeskusteluun.

”Vaikka projekti loppuu, ehkäisevä työ jatkuu”, Jaakkola totesi.

Arpa-projektin viesti on, että Suomessa on 565 000 riskitasolla ja 124 000 ongelmallisesti pelaavaa ihmistä. Me voimme ottaa rahapelaamisen puheeksi ja ehkäistä riskipelaamisen muuttumisen ongelmaksi.

 
X
CAPTCHA
Vahvista, että olet oikea käyttäjä, etkä botti
3 + 10 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.