Olet täällä

”Ei kannata tehä elämästään sellasta, että nättiä on ne päihteet”

15.11.2018
Viime perjantaina nuuskateemaan pureuduttiin Bueno Talk Livessä muun muassa HIFK:n hyökkääjä Juha Jääskän kanssa, joka kertoi esimerkiksi nuuskan käyttämisen ja hankkimisen helppoudesta.

Jäähallit mielletään paikoiksi, joissa nuuska vilahtaa helposti huulen alle. Fudishallit ja muut paikat, joissa harrastetaan joukkuelajeja ovat yhtä lailla listalla. Nuoret pystyvät käyttämään nuuskaa sisätiloissa, esimerkiksi pukukopeissa, jossa urheilijat viettävät yhdessä aikaa. Aikuiset eivät välttämättä huomaa nuorten nuuskan käyttöä, eikä nuuskan käytöstä siten jää yhtä helposti kiinni.  

”Junnuissa voi olla, että pääsee 15–17-vuotiaana enemmän porukkaan kiinni, jos vedät nuuskaa. Se on vaan sosiaalinen tapahtuma. Se on vaan sellanen, mennään vetää biittii vaikka suihkuun tai jäähallin taakse”, kertoi Jääskä Bueno Talk Livessä.

Myös EHYTin nikotiinihankkeen projektipäällikkö Hanne Munter on huomannut ilmiön. Nuoret käyttävät nuuskaa etenkin silloin, kun ovat treeneissä, juhlimassa ja koulussa sekä kavereiden kanssa hengaillessa.  Nuuskaa käytetään siis sosiaalisissa tilanteissa, silloin kun tunne osallisuudesta ja ryhmään kuulumisesta on vahva. On tavallista, että nuoret kokevat nuuskan käytön harmittomaksi ja haitat vähäisiksi.

”Nuuskaa on niin helppo käyttää ja nykyään sitä on myös helppo saada. Nuuskaamisesta tulee sosiaalinen reaktio, kenellä on nuuskaa, voiks mä ostaa”, sanoi Jääskä.

”Jotenkin tuntuu et siihen lähetään niin nuorena, silloin 15-vuotiaana ei osaa ajatella tulevaisuudessa jäävänsä koukkuun nuuskaan. -- Kakskymppisinä ollaan riippuvaisia ja huomataan et hetkinen mulla menee massii ihan törkeesti ja ei tämä nyt ihan hyvää tee mulle, kädet tärisee ihan törkeesti, jos mä en saa biittii”, jatkoi Jääskä.

Jos valmentaja käyttää itse nuuskaa, voi tuntua vaikealta puuttua omien junnujen nuuskaamiseen. On tavallista, että tupakoiva valmentaja hakeutuu tupakoimaan pois nuorten näköpiiristä. Nuuskaamisen taas suhtaudutaan ”lievemmin”, jopa niin, että nuoria urheilijoita kohdataan joukkueen tapahtumassa nuuska huulessa. Nuorten urheilutoiminnassa mukana olevien aikuisten pitäisi aina puuttua nuorten nuuskaamiseen tai nuuskan hallussa pitämiseen. Puuttumisessa tärkeintä on saada nuoret urheilijat ajattelemaan omaa nuuskaamistaan.

” Se on vähän paha, kun suurin osa koutseista on entisiä pelaajia ja entiset pelaajat käyttävät nuuskaa niin sillä ei oikein ole painoarvoa”, kuvaa Jääskä valmentajien asemaa nuuskakasvatuksessa.

Nuoret urheilutalentit, jotka ovat asettaneet oman tavoitteensa kansainväliseen ammattilaissarjaan pääsemiseen tiedostavat kilpailun pelipaikoista olevan kovaa ja pienten asioiden ratkaisevan. Silloin minimoitava kaikki mahdolliset menestystä haittaavat tekijät.

Hanne Munterin mukaan nuuskaamisella on vaikutuksia urheiluun. Nuuskan sisältämä nikotiini supistaa verisuonia ja sitä kautta nostattaa verenpainetta ja sydämen syketasoa. Tästä syystä nikotiinia käyttävän urheilijan sykereservi on kapeampi kuin kilpailijalla, joka ei käytä nikotiinia. Nikotiini vaikuttaa lihasten hapensaantiin ja aineenvaihduntaan suorituskykyä alentavasti. Lihasten palautuminen hidastuu ja urheiluvammojen vaara kasvaa.

”Tärkeätä olisi löytää ne vibat ja nuuskan saama fiilis jostain muualta elämästä. Itse pidän myös paljon ystävien kanssa olemisesta. Ei kannata tehdä elämästään sellaista, että nuuskaaminen olisi nätimpää, kun lätkän pelaaminen”, sanoo Jääskä.

Urheileminen ja siinä menestyminen voi olla nuorille hyvin palkitsevaa. Tavoitteellinen, määrätietoinen harjoittelu ja päämäärän saavuttaminen voi antaa boostia itseluottamukselle.

”Jääkiekosta saan hyvän olon tunteen. Se on mun intohimo. En vedä nuuskaa, koska haluaisin olla lätkässä mahdollisimman hyvä ja se on tärkeä osa mun arvoja. Itseni kehittämisestä saan paljon hyviä fiiliksiä.” vahvisti Jääskä.

Katso Bueno Talk Live -tallenne

 

Tutustu Bueno Talkin verkkosivuihin!

 

Avainsanat: 
Bueno Talk nuuska
 
Tomi Tuominen
harjoittelija, EHYT ry
X