Allianssi-risteilyn oivalluksia: EPT:stä puhuttava nuorisotyön kielellä

Allianssiristeily_otsikko

Erityisasiantuntija Mika Pietilä Koordinaatista pohtii nuorten tieto- ja neuvontatyön parissa työskentelevien arkea: ”Työntekijät näkemykseni mukaan kaipaavat tietoa miten nuorten päihteidenkäyttöön puututaan, valmiita malleja ja tapoja puheeksiottoon sekä rohkaisua ottaa asiat puheeksi. Nuoret tarvitsevat tietoa monessa eri muodossa ja he ovat itse avainasemassa määrittelemässä millaista materiaalia tarvitaan. Nuorten parissa toimiessa tiedonsaannin tulee lähtökohtaisesti olla monikanavaista.”

EHYT ry:stä Allianssi ry:hyn siirtynyt asiantuntija Laura Heinosella on toimenpide-ehdotus ehkäisevän päihdetyön kentälle: ”Aikuisille välineitä keskustella nuorten kanssa päihteistä.”

Mun talous -hankkeen työntekijä Ville Kujanpää Suomen Setlementtiliitosta keräsi risteilyosallistujilta videoterveisiä rahan käytöstä. Hän suositteli itse suunnitelmallisuutta: ”Kirjaamalla omat tulot ja menot muistiin, pysyy kartalla taloudellisesta tilanteestaan. Viime viikolla julkaistiin PENNO-sovellus, joka on tarkoitettu oman talouden tarkasteluun.”

”Ehkäisevä päihdetyö on vahvasti nuorisotyön sisältöjen sisällä. Ehkäisevä päihdetyö on kiinteä osa nuorisotyötä. Se läpäisee itsessään nuorisotyön ja antaa nuorelle sosiaalisia valmiuksia, verkostoja ja monia muita tekijöitä”, tiivistää Music Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto.

”Ehkäisevä päihdetyö näkyy nuorten keskuksessa normaalina elämän ja nuoruuden tukemisena. Se on sisällytetty lähtökohtaisesti kaikkiin toimiin Nuorten keskus Steissillä”, summaa Salossa työskentelevä nuoriso-ohjaaja Nelli Taskinen.

Keijun varjo -hankkeen vastaava ohjaaja Kristiina Arramies sekä koordinaattori Elina Rajaniemi luotsaavat tuoretta projektia, joka tekee ehkäisevää väkivaltatyötä nuorille naisille. Risteilyn aamupalalta tavoitettu työpari herätteli: ”Kun tekee väkivaltaa, satuttaa myös itseä. Ei tarvitse jäädä yksin väkivaltaisten tunteiden kanssa. Väkivallasta voi puhua.”

Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori Sanna Pylkkänen antaa palautetta alalla käytössä olevista termeistä: ”Ehkäisevän päihdetyön pitäisi tuntea nuorisotyön arki. Ehkäisevästä päihdetyöstä tulee puhua nuorisotyön kielellä ja jättää hallintojargoni pois, koska sen merkitys kentällä on pieni. Ei nuorille sanota nuorisotiloilla että No-nyt-maanantaina-tehdään-ehkäisevää-päihdetyötä.”

EHYT ry:n Nuoriso ja verkko -osaston päällikkö Ilmo Jokinen verkostoitui risteilyn aikana nuorisotoimijoiden kanssa selvittääkseen mitä tarpeita nuorisotyöntekijöillä on ehkäisevän päihdetyön kohdalla: ”EHYT ry tulee jatkossa tarjoamaan Preventiimin kanssa yhteistyössä koulutusta ja materiaaleja nuorisotyön toimijoille.”

”Nuorilla on paljon vaikuttamismahdollisuuksia. Virkamiehet sekä päättäjät ovat hyvin kiinnostuneita siitä mitä nuoret ajattelevat. Nuoret voivat tuoda esiin ajatuksiaan esimerkiksi sivustolla nuortenideat.fi”, kertoo Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n osallisuusasiantuntija Kirsi Uusitalo nuorten vaikuttamismahdollisuuksista.

”Mielenterveys ja mielenterveystaidot ovat positiivisia asioita joita tulee harjoitella ja ylläpitää, koska mielenterveys on muutakin kuin ongelmia”, summaa Nuorten mielenterveysseura Yeesin hallituksen puheenjohtaja Senni Moilanen.

”Nuorten kyky ilmaista itseään on monella hyvin loistavalla tasolla. Kun nuorelle annetaan tilaa ja nähdään heidät yksilöinä, heistä löytyy upean avoimia persoonia, jotka uskaltavat kysyä ja kyseenalaistaa. Entistä useampi tietää mistä voi saada apua ja osaavat tarvittaessa kysyä mistä apua saa. Nuorisotyöntekijöiden erityinen taito on nähdä nuori nuorena – ei henkilönä, jolla on ongelma, vaan että hänellä on tietoa ja osaamista joka voidaan nostaa esiin”, kehuu Lahdessa työskentelevä nuorisonohjaaja Irene Lüders.

Preventiimissä asiantuntijana työskentelevä Elsi Vuohelainen ottaa kantaa siihen, miten ehkäisevä päihdetyö voisi olla vahvemmin esillä nuorisotyön sisällä: ”On tärkeä ymmärtää, että ehkäisevä päihdetyö on osa perustyötä. Sitä ei tulisi nähdä ekstra-alueena, vaan se on pitkäjänteinen osa kaikkea työtä. Nuorisotyöntekijöillä tulee olla valmius ottaa päihteet puheeksi osana arkea, ei pakollisena teemaviikkona.”

Sateenkaarinuoret päihde- ja mielenterveyspalveluissa -hankkeen tutkijat Inka Sirén ja Noora Hästbacka kertovat, että päihde- ja mielenterveyspalveluissa työskentelevien valmiutta kohdata sateenkaarinuoria ei ole aiemmin Suomessa tutkittu. Aiemmista tutkimuksista kuitenkin tiedetään, että monilla sateenkaarinuorilla on kokemuksia näkymättömyydestä tai syrjinnästä eri palveluissa, minkä vuoksi he ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Ammattilaisen näkökulmasta tärkeintä olisi sensitiivisyys ja moninaisuuden huomioiminen omassa työssä.

Liikenneturva oli näkyvästi esillä #rohkee-kampanjan tiimoilta, jonka tavoitteena on estää nuorten kännissä ajaminen. ”Pelasta elämä, ole rohkea”, kampanjalaseissaan poseeraavat Laura Loikkanen ja Meeri Sorjonen toteavat.

Risteily oli onnistunut ja paljon uusia ajatuksia rikkaampina jäämme odottamaan ensi vuoden NUORI2017-päiviä, jotka järjestetään Tampereella 27.-29.3.2017. Nähdään silloin!

Teksti ja kuvat:

Minna Lehtinen