Olet täällä

Eduskuntavaalit ja vaahtokarkit

14.03.2019
Eduskuntavaalit järjestetään 14.4.2019. Vaalien jälkeen käynnistetään hallitusneuvottelut, joiden keskeisenä tuloksena syntyy hallitusohjelma. Ohjelmassa päätetään keskeiset prioriteetit seuraavalle hallituskaudelle. Kevät on siis aikaa, jolloin myös kaikkien päihdehaittoja ehkäisemään pyrkivien järjestöjen on oltava hereillä.

EHYTin eduskuntavaalitavoitteet ovat kiteytettävissä neljän yläteeman alle. Teemat käsittelevät hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, vastuullista alkoholipolitiikkaa, kansallisen huumestrategian päivitystä ja rahapelihaittojen ehkäisyä.

Vaalikeskustelun taustaksi on hyvä muistaa, että suomalaisten keskimääräinen terveys on kehittynyt suotuisaan suuntaan vuosikymmenten ajan. Samalla kuitenkin hyvinvoinnin ja terveyden epätasainen jakauma on tullut entistä selvemmäksi. Alimman ja ylimmän tuloviidenneksen miesten eliniänodotteessa on 10 vuoden ero. Alkoholi ja tupakka ovat keskeisiä tekijöitä, jota selittävät tutkijoiden mukaan yli puolet rikkaimpien ja köyhimpien välisestä erosta.

Päihteiden käyttö ei ole koskaan vain yksilön valinta vaan sillä on kiinteä suhde ympäröiviin elinoloihin, periytyvään huono-osaisuuteen sekä myös oman elämän mielekkääksi kokemiseen. Esimerkiksi köyhyys asettaa yksilön jatkuvan selviämistaistelun eteen, jolloin pitkän tähtäimen suunnittelu muuttuu vaikeaksi siitä yksinkertaisesta syystä, että ”henkinen kaista” on ikään kuin täynnä. Miksi siis olla hakematta hetkellistä mielihyvää päihteistä tilanteessa, jossa elämä ja tulevaisuus tuntuvat toivottomilta?

Tilannetta voi havainnollistaa pohtimalla vaahtokarkkeja. Psykologi Walter Mischelin klassisessa vaahtokarkkikokeessa testattiin 4-vuotiaiden lapsien kykyä itsekontrolliin. Lapselle annettiin tehtävä odottaa yksittäisen vaahtokarkin edessä. Lapselle kerrottiin, että mikäli hän malttaa odottaa tietyn ajan vaahtokarkkia syömättä niin palkinnoksi hän saa useamman karkin. Samalla todettiin, että mikäli hän ei malttanut odottaa niin lisää vaahtokarkkeja ei olisi luvassa. Myöhemmin havaittiin, että kärsivälliset ja paremman itsekontrollin omaavat lapset pärjäsivät myöhemmässä elämässään huomattavasti paremmin kuin malttamattomat.

Vaahtokarkkikoe on sinänsä mainio esimerkki itsekontrollin tärkeydestä, mutta jälkikäteen koe on joutunut kritiikin kohteeksi. Kokeessa ei nimittäin huomioitu lasten erilaisia perhetaustoja. Voidaan esittää, että köyhien perheiden lasten ei oikeastaan kannatakaan odottaa. Lapset tietävät tottumuksesta, että hyviin asioihin on tartuttava heti, koska huomenna voi olla jo toisin. Ruoka kannattaa syödä silloin, kun sitä on.

Toisin sanoen heikommassa asemassa olevien perheiden lapsi ei voi luottaa siihen, että myös tulevaisuudessa heille tarjottaisiin hyviä asioita. Loogisesti lapsi voi olla päätynyt siihen, että hetken nautinto on aina parempi kuin ei nautintoa lainkaan. Vaahtokarkkikokeen lasten erilaiset perhetaustat on hyvä muistaa myös silloin, kun puhutaan päihdeongelmien juurisyistä.

Avainsanat: 
eduskuntavaalit
 
Juha Mikkonen
Toiminnanjohtaja, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
X
CAPTCHA
Vahvista, että olet oikea käyttäjä, etkä botti
13 + 4 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.