Olet täällä

Eka kerta – nuoret ja alkoholi

16.08.2018
Nuorten päihteidenkäyttö on muuttunut huomattavasti 2000-luvun alusta tähän päivään. Tällä hetkellä nuorten päihteidenkäyttöön liittyvissä keskusteluissa keskiössä ovat vahvasti nuuska ja kannabis. Kouluterveyskyselyn mukaan yläasteen 8.- ja 9. -luokkalaisista yli puolet ei käytä lainkaan alkoholia. Silti on hyvä muistaa, että edelleenkin alkoholi on yleisin nuorten käyttämä päihde. Miksi on näin?

Lienee varsin tavallista, että alkoholi on ensimmäinen päihde, johon lapsi arjessaan törmää. Alkoholia käytetään suuressa osassa suomalaisista kotitalouksista. Vaikka lapsen omassa kodissa ei sitä käytettäisikään, on vaikeaa välttyä kohtaamasta alkoholiin liittyviä asioita ja ilmiöitä kodin ulkopuolella. Alkoholilla on oma roolinsa niin arjessa kuin juhlassakin, ja tämän lapset ja nuoret omaksuvat omasta lähiympäristöstään, usein meiltä aikuisilta.

Mitenkään tavatonta ei myöskään ole, että alkoholi on ensimmäinen päihde, jota lapsi tai nuori päätyy maistamaan. Usein ensimmäiset maistamiset tapahtuvat kotona, kun aikuinen tarjoaa omasta lasistaan pienen maistiaisen. Pohjimmiltaan maistattamisen tarkoitusperät ovat varmastikin hyvät; halutaan esimerkiksi saada lapsi itse toteamaan, että punaviini maistuu pahalle. Ja todennäköistä onkin, että ensimmäistä kertaa punaviini maistuu pahalle lapsen suussa. Mutta mitä vastaamme, jos lapsi esittääkin maistamisen jälkeen kysymyksen: ”Miksi sinä juot, kun se maistuu noin pahalle?”. Olemmeko itse tulleet pohtineeksi, miksi me aikuiset juomme alkoholia ja ovatko nuo syyt sellaisia, joita voimme lapsillemme kaunistelematta kertoa?

Toinen alkoholin maistattamiseen liittyvä dilemma on ristiriitainen viesti, jonka me aikuiset saatamme tahtomattamme luoda. Vanhempi saattaa antaa lapsen maistaa alkoholia, mutta toteaa perään, että alkoholi on kuitenkin vain aikuisten juoma, jota alaikäiset eivät saa juoda. Onko mahdollista, että tällainen voi synnyttää ristiriitaisia ajatuksia lapsen mielessä, kun yhtä aikaa sallimme, mutta kuitenkin kiellämme alaikäisen alkoholin käytön? Harva antanee 10-vuotiaan lapsenkaan ajaa autoa vain todetakseen sen jälkeen, että tuo on sitten kiellettyä, kunnes sinulla on ajokortti. Miksi joissain asioissa luotamme kiellon voimaan, mutta alkoholin kohdalla ajattelemme, että ehkäistäksemme nuorten alkoholin käyttöä pitäisi tehdä jotakin muuta?

Olen usein vanhempainilloissa käyttänyt ”kilikello”-vertauskuvaa, kun puhumme nuorten alkoholinkäytöstä. Jos kotona asetetaan selkeät rajat sille, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei, on nuorella paremmat työkalut toimia tilanteissa, joissa joutuu tekemään valintoja esimerkiksi ensimmäisiin alkoholin käyttökokeiluihin liittyen.  Nuoren alkoholinkäyttöön voi vaikuttaa se, että kotona on käyty yhteinen keskustelu alkoholin käytöstä ja vanhemmat ovat selkeästi perustelleet, miksi nuoren ei kannata käyttää alkoholia. Kun nuorelle tarjotaan alkoholia, soi hänen päässään ”kilikello” ja mieleensä nousee edes hetkellisesti ajatus siitä, että tästä asiasta on puhuttu ja tehdessään tietynlaisen valinnan hän rikkoo jotain sovittua sääntöä.

Emme voi estää nuoria tekemästä asioita, mutta voimme ohjata nuoria fiksumpiin valintoihin. Tule kuulemaan lisää aiheesta EHYT ry:n maksuttomaan Nuoret ja alkoholi -verkkovanhempainiltaan torstaina 30.8. klo 18.00 alkaen. Tapahtuman löydät Facebookista tästä.

 
Mika Piipponen
EHYT ry
X