KUPLA kehittää korkeakouluyhteisöjä

Kupla-hankkeen tunnuskuva.

Preventiimin tekemän kyselyn mukaan nuoret aikuiset ovat osittain unohdettu ryhmä ehkäisevässä päihdetyössä. 53% kyselyyn vastanneista opiskelijoista toivoisi, että nuorten aikuisten kanssa keskusteltaisiin enemmän päihteistä, oppilaitoksen ollessa suosituin paikka keskusteluille. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää saada koko korkeakouluyhteisö keskustelemaan aiheesta ja pohtimaan, miten juuri meidän korkeakouluyhteisömme käsittelee opiskelijoiden päihteiden käyttöä, ja miten juuri meidän yhteisössämme puututaan tilanteisiin, joissa opiskelijan päihteiden käyttö on muodostunut ongelmaksi.

Useimmilla korkeakouluilla on käytössään opiskelijoiden päihdeohjelma. Opiskelijoiden päihdeohjelma on korkeakoulun virallinen asiakirja, joka on paitsi ongelma- ja huolitilanteiden toimintaohje ja tapa konkretisoida ja vastuuttaa ehkäisevää päihdetyötä, myös väline, jolla koko korkeakouluyhteisö voidaan sitouttaa vähentämään päihdehaittoja yhteisön sisällä. Kaikissa korkeakouluissa ei kuitenkaan ole vielä opiskelijoiden päihdeohjelmaa, ja ehkäisevä päihdetyö on laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan hyvin vaihtelevaa. KUPLA-hankkeessa halutaan koota yhteen korkeakouluyhteisöjen parhaat käytännöt ja jakaa ne kaikkien aiheesta kiinnostuneiden käyttöön.

KUPLA on EHYTin ensimmäinen korkeakouluihin suunnattu hanke. EHYTin edeltäjällä, Elämäntapaliitolla, oli vuosina 2005-2006 ja 2007-2009 korkeakouluihin suunnatut hankkeet, joiden tavoitteena oli vähentää opiskelijoiden alkoholin suurkulutusta ja edistää opiskeluyhteisön alkoholikulttuurin muutosta kohtuukäyttöä tukevaan suuntaan. KUPLA-hankkeessa huomiota suunnataan myös muihin päihteisiin ja mielen hyvinvoinnin kysymyksiin.

Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia tukevat seikat ovat pitkälti samoja kuin päihdehaitoilta suojaavat tekijät. Kokemus ryhmään kuulumisesta, sosiaaliset tukiverkostot ja harrastukset paitsi auttavat jaksamaan, myös tukevat opiskeluissa etenemistä. Korkeakouluyhteisön opiskelijajärjestökenttä tarjoaa juuri näitä suojaavia tekijöitä heti ensimmäisestä opiskelupäivästä lähtien. Opiskelijatuutorit ottavat uudet opiskelijat vastaan ja muodostavat heistä ryhmän, jonka suojassa tutustua uuteen opiskeluympäristöön. Monilla korkeakouluilla on tapana järjestää jonkinlainen opiskelijoille suunnattujen aktiviteettien esittelypäivä, jossa korkeakoulun opiskelijajärjestökenttä esittäytyy ja kutsuu uusia opiskelijoita mukaan toimintaansa.

KUPLA-hanke haluaa tukea opiskelijakulttuurin pelinrakentajia antamalla heille välineitä inklusiivisen ja monipuolisen opiskelijatoiminnan toteuttamiseen. Opiskelijatuutoreilla on merkittävä rooli uusien opiskelijoiden tutustuttamisessa opiskeluun sekä opiskelijakulttuuriin. Opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat ja tapahtumavastaavat käytännössä päättävät, mitä opiskelijakulttuuri on heidän järjestössään ja piirissään. Ehkäisevä päihdetyö ei ole tässä tilanteessa mitään ihmeellistä erikoistoimintaa, joka vaatii monisivuisen suunnitelman, erityisesti nimettyjä vastuuhenkilöitä tai suuria julkilausumia. Jos opiskelijajärjestön toimintaan on helppo tulla mukaan ja järjestö huomioi toiminnassaan jäsenistönsä moninaisuuden, on se tehokas keino edistää jäsenien mielen hyvinvointia ja suojata päihdehaitoilta.

Lue lisää KUPLA-hankkeesta.