Olet täällä

Mediakriittisyys ja punaviini terveysjuomana

08.02.2017
Luetko mitä haluat vai mitä muut haluavat sinun lukevan?

Tehdään pieni koe. Avaa valitsemasi somepalvelu, vaikkapa oma Facebook-syötteesi. Selaa sivua rauhassa ja poimi kiinnostava jokin kiinnostava uutinen. Lue se rauhassa ja mieti samalla kuinka luotettava uutinen on? Kuka sen on kirjoittanut? Mistä uutisen lähteet ovat peräisin? Entä miksi se löytyi Facebookistasi? Oliko se kenties sponsoroitu mainos vai ehkä kaverisi linkkaama uutinen? Miksi juuri sinä luet juuri nyt kyseistä uutista ja onko se sattumaa? Miten mediakriittinen oikeasti olet kuluttamallesi sisällölle?

Nykyajan mediamaailma on täynnä sisältöä. Lukemista, katselemista ja kuuntelemista on niin paljon, että pystymme käsittelemään vain murto-osan kaikesta, mikä silmiemme eteen päivän aikana ilmestyy. Jokainen uutinen, jokainen somepäivitys ja jokainen kommentti on uusi ärsyke. Suojautuakseen ylikuumentumiselta aivomme menevät jo aamusta automaattiohjaukselle. Emme päivän aikana juurikaan mieti miten ja mitä sisältöä kulutamme. Vielä vähemmän mietimme, onko tieto luotettavaa. Erilaiset valeuutiset ja "vaihtoehtoiset faktat" ovat sen vuoksi helppo tapa vaikuttaa ajatusmaailmaamme.

Verkossa saamme sisältösuosituksia sen mukaan, mihin palveluun olemme kirjautuneet ja mitä tietoa mediakäyttäytymisestä on palveluntarjoajan tiedossa. Facebook, Google ja oikeastaan kaikki mediatalot personoivat uutisvirtaansa ja hakutuloksiaan mieltymystemme mukaisiksi. Näemme silmiemme edessä sitä, jota palvelut luulevat meidän haluavan. Toimintamalli suodattaa jo valmiiksi sisältöä ja suojaa informaatioähkyltä. Toisaalta se yksipuolistaa uutistarjontaamme ja maailmankuvaamme. Joskus on jopa vaikeaa löytää oman mielipiteen vastaisia uutisia, vaikka meille kaikille tekisi välillä hyvää sivistää itseämme myös "väärillä mielipiteillä".

Kun punaviinistä tuli terveysjuoma

Kuinka moni muistaa uutisoinnin punaviinin terveysvaikutuksista? Joissain uutisissa koko Ranskan kansanterveys todettiin olevan punaviinin juomisen tulosta ja samasta syystä myös Suomen juomakulttuuria pitäisi muuttaa Ranskalaiseen suuntaan. Puuttumatta nyt Ranskan ja Suomen juomakulttuurien eroihin, niin itse punaviini-ilmiö oli (ja on edelleen) mielenkiintoinen. Terveys on teema, jota ihmiset arvostavat elämässään. Se aiheuttaa tunnereaktioita ja saa ihmiset lukemaan uutisia. Punaviinin ja terveyden liittäminen yhteen on erityisen mielenkiintoista, koska alkoholi ja terveys harvoin nähdään samassa lauseessa.

Tutkimuksia punaviinin ja muidenkin alkoholijuomien terveysvaikutuksista löytyy hyllymetreittäin. Osa niistä on alkoholiteollisuuden rahoittamia, osa puolueettomia ja osa raittiusliikkeiden rahoittamia. Osa on oikeasti tieteellistä tekstiä ja osa... no... humpuukia. Osa toteaa, että alkoholista on hyötyä ja osa toteaa, että ei ole. Tutkimusten pohjalta tehtyä verkkouutista lukevan kansalaisen on hyvin vaikea oikeasti tietää, mikä on totuus ja mihin totuuden haaraan jutuissa viitataan. Harvoin uutisissa edes kerrotaan, mitä tutkimusta on käytetty pohjamateriaalina.

Vielä kun joukkoon heitetään vähän hienolta kuulostavia sanoa, kuten flavenoidit, glugoosiaineenvaihdunta, proantosyanidiini tai J-käyrä ja pari ammattinimikettä, kuten professori, asiantuntija tai dosentti, niin uutinen alkaa kuulostamaan jo hyvinkin luotettavalta. Harmi vaan, että asiantuntijaksi itseään voi tituleerata kuka tahansa, matematiikan professori voi puhua terveysvaikutuksista ja dosenttejakin nyt on joka lähtöön. Hienoilla termeillä yritetään lähinnä hämmentää ihmisiä ja rakentaa luotettavuutta. Rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että siinä myös onnistutaan usein varsin hyvin.

Punaviinin juomisella ei itseään kunnioittavissa tutkimuksissa ole todettu olevan minkäänlaisia terveysvaikutuksia. Alkoholi aiheuttaa aina terveyshaittoja, vaikka asiaa kuinka tarkastelisi ja pohtisi vaaleanpunaisten lasien läpi. Erilaiset tarkoituksenhakuiset tutkimukset kuitenkin päätyvät uutisiin juuri niiden kontrastin takia. Lööppiotsikot myy ja klikkauksia on saatava, vaikka sitten vähän kyseenalaisin keinoin. Ihan oma lukunsa mediakentässä on vielä feikkiuutissivustot, jotka eivät edes yritä olla totuudenmukaisia.  Vaikka kaikki tietävät alkoholin terveyshaitoista, niin onhan se kiva ajatella, että punaviini olisi terveysjuoma. Punaviinissä kun on flavenoideja, jotka todistetusti ovat terveydelle hyväksi. Faktoilla voi myös hyvin perustella omaa punaviinin litkimistä, minkä vuoksi on niin kiva olla samaa mieltä uutisen kanssa.

”Kaikilla on oikeus omiin mielipiteisiinsä, mutta kenelläkään ei ole oikeutta omiin faktoihinsa.”
(Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundstörm Helsingin Sanomat 4.11.2015)

Mutta on tämä totta?

Ongelma mediakriittisyydessä on se, että emme koskaan voi tietää täysin, mikä on totta ja miksi mediasisältö on tuotettu. Miksi esimerkiksi tämä blogikirjoitus on olemassa? Ehkä minulla on selvä agenda, jonka vuoksi tätä kirjoitan? Ehkä haluan tietoisesti johtaa juuri sinua harhaan, koska se auttaa omaa asiaani. Voi olla, että tässä tekstissä esittämäni faktat on täysin tuulesta temmattuja, eikä ne kestä tieteellistä tarkastelua. Kenelläkään ei ole aikaa tarkastaa kaikkia faktoja.

Mutta ajattelin auttaa sinua ja kertoa tämän blogin ongelmakohdista, joita on helppo tunnistaa ainakin kolme ja lisäksi teen yhden bonustunnustuksen:

  1. Luet blogia, jonka on kirjoittanut ehkäisevän päihdetyön tekijä. Se, kuka ihmiselle maksaa palkkaa, vaikuttaa myös hänen kirjoitteluunsa. Vaikka mikään ammatti ei itsessään tee ihmisestä epärehellistä, niin aina kannattaa tarkastaa mitä agendaa ihminen saattaa ajaa ja tarkastella hänen tuottamaansa sisältöä sen perusteella
  2. Tekstissä on käytetty kieltä, joka voidaan tulkita ammattitaidottomaksi tai jopa huonoksi. Outojen ilmauksien käyttäminen, huonot lauserakenteet ja epäammatillinen teksti voi kertoa tekstin epäluotettavuudesta. Yleensä hyvillä journalisteilla on kieli hallussa, vaikka se ei ihan kaikkien kohdalla pidä paikkaansa ja hyvällä kielellä voidaan myös tehdä valeuutisia.
  3. Tekstistä puuttuu kokonaan lähteet. Monesti lähteiden puuttuminen kertoo siitä, että faktat voivat olla tuulesta temmattuja. Onneksi tässä kirjoituksessa on allekirjoitus, joten halutessasi voit kysyä minulta itseltäni, mistä faktat ovat peräisin.

Bonus: Olen myös tietoisesti valehdellut kirjoituksessa. Huomasitko missä? Sanoin, että punaviinillä ei ole todettu minkäänlaisia terveysvaikutuksia. Se on vale, jonka jo itse kumoan omassa tekstissäni. Tekstin sisäiset ristiriidat ovatkin yksi tärkeä kohta, jossa pienen ja vähän isommankin mediakriitikon tuntosarvien pitäisi värähtää. Harmi vaan, että nykyajan nopeassa tiedonvälityksessä meillä ei ole aikaa ristiriitoihin paneutua... ja siihen valeuutisten sekä arveluttavien tekstien kirjoittaja luottavat.

 
Mikael Westman
Verkkopedagogi, EHYT ry