Olet täällä

Mitä voisimme oppia Islannilta?

05.12.2019
Nuorten päihteiden käyttöä voidaan ehkäistä osallistamalla yhteisöjä, joissa nuoret elävät. Islanti on yksi kuuluisimmista esimerkeistä, joissa nuorten hyvinvointi on saatu kasvuun.

Aiemmin islantilaisnuoret kuuluivat Euroopan eniten päihteitä käyttävien kärkiryhmään, mutta käyttö on vähentynyt tasaisesti viime vuosina ja on nyt alle eurooppalaisen keskiarvon. Samaan aikaan vanhempien kasvatuskäytännöt sekä nuorten ja heidän huoltajiensa välit näyttävät parantuneen. Puhutaan Islannin ihmeestä. Tosiasiassa saavutusten takana on pitkäjänteinen näyttöön pohjaaviin menetelmiin perustuva työ, jossa paikallisyhteisöt ovat toimineet yhdessä poliittisten vaikuttajien, päättäjien ja tutkijoiden kanssa. Konkreettisia toimia olivat esimerkiksi kiristykset alkoholi- ja tupakkalainsäädännössä sekä vanhempien aktivointi paikallisesti. Pakettiin kuuluivat myös järjestöjen osallistaminen, ohjattu vapaa-ajantoiminta sekä päihdetyön koordinaation resursointi joka kunnassa. 

Suomessa, kuten kaikissa Pohjoismaissa, nuorten päihteiden käyttö on ollut laskusuunnassa, mutta tämä lasku näyttäisi olevan taittumassa samalla kun nuoret näyttäisivät asennoituvan yhä myönteisemmin päihteidenkäyttöön. Lisäksi päihteiden käyttö kasaantuu yhä voimakkaammin nuorille, joilla on muitakin vaikeuksia. Myös tuoreessa nuorisoalan selvityksessä todettiin, että nuorisotyöntekijöitä huolestuttavat nuorten päihdemyönteisyys sekä erityisesti nikotiinituotteiden käytön yleistyminen. 

Päihteidenkäytön ehkäisyyn on olemassa paljon vaikuttavia menetelmiä. Ne perustuvat päihteidenkäytön juurisyihin vaikuttamiseen. Koska ne ovat tyypillisesti yhteisiä niin päihdeongelmille kuin muillekin kehityksen ja hyvinvoinnin häiriöille, päihde-ehkäisyllä voidaan saavuttaa paljon päihde-ehkäisyä laajempia tuloksia. Näyttöön pohjaava päihde-ehkäisy voi esimerkiksi parantaa kommunikaatiota kodeissa sekä lisätä viihtyvyyttä ja työskentelyvalmiuksia luokissa. Päihde-ehkäisy voi vahvistaa mielenterveyttä sekä vähentää häiriö- tai väkivaltaista käyttäytymistä, ja tuottaa näin pitkällä aikavälillä merkittäviä kustannussäästöjä yhteiskunnalle.

Vahvaa tutkimusnäyttöä on esimerkiksi vanhemmuutta ja elämäntaitoja tukevista ohjelmista sekä alkoholipolitiikan toimeenpanon tuesta. Harrastustoimintaan osallistumisen kyvystä ehkäistä päihteiden käyttöä ei ole olemassa näyttöä. Jos sen sijaan harrastustoimintaa käytetään mahdollisuutena antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuksia harjoitella erilaisia elämäntaitoja, voi se ehkäistä myöhempää väkivaltaista käytöstä ja päihteiden käyttöäi.   

Vaikka vaikuttavaksi osoitettuja menetelmiä on paljon, saattaa arjessa niiden käyttöönotto olla takkuista tai niiden teho hiipuu tarkasti toteutettujen koeasetelmien ulkopuolella tai projektirahan päättyessä. Yhtä tärkeää kuin on löytää aidosti vaikuttavia menetelmiä onkin kiinnittää huomiota niiden laadukkaaseen ja kestävään toimeenpanoon. Tässä yhteisöjen osallistamisella voi olla merkittävä rooli. 

Erilaiset laajasti paikallisia toimijoita osallistavat yhteisöpohjaiset ehkäisevän työn mallit ovat yksi tehokas tapa suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää ehkäisevää työtä. Esimerkiksi PROSPER-ohjelmassa Yhdysvalloissa yhteisölle tarjottiin lasten ja nuorten elämäntaitoja kouluissa sekä vanhemmuustaitoja perheissä tukevia ohjelmia osana laajempaa yhteisötyötä, jossa paikallista seurantatietoa hyödyntämällä eri toimijoita sitoutettiin päihde-ehkäisyn suunnitteluun, toteutukseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Tuloksena alkoholin ja laittomien päihteiden käyttö laski nuorten parissa jopa 30%, samalla kun heidän väkivaltainen sekä rikollinen toimintansa väheniii. Toimintaperiaate on hyvin sama monessa muussakin yhteisöohjelmassaiii

Samanlaisia yhteisöjen osallistamiseen nojaavia esimerkkejä löytyy esimerkiksi Ruotsista, jossa STAD-ohjelmassa yhteisöjä saatiin mukaan tukemaan onnistuneesti tukemaan yöelämän haitattomuutta. Suomessa on paikallinen alkoholipolitiikan toimeenpanoa tukeva PAKKA-malli, joka yhdistää eri sektorit ja intressiryhmät, niin lehdistön, kansalaiset, julkisen sektorin, järjestöt kuin elinkeinon harjoittajatkin, työskentelemään yhteisen päämäärän eteen. 

Nämä ovat kaikki hyviä esimerkkejä siitä, kuinka yhteisöjä osallistamalla voidaan lisätä näyttöön pohjaavien päihde-ehkäisymenetelmien tehoa. Yhteisön tuella voidaan tehokkaammin tunnistaa juuri niitä paikallisia päihteidenkäytölle altistavia tai siltä suojaavia tekijöitä, joihin kussakin yhteisössä kannattaa kohdistaa toimet. Eri toimijoita mukaan kutsumalla ja toimintaa kattavasti koordinoimalla toimeenpanoon saadaan rutkasti lisää voimaa, samalla kun katvealueiden ja päällekkäisyyksien tunnistaminen mahdollistuu. Kun toimintaa juurrutetaan yhteisön rakenteisiin, sen jatkuvuus ja vaikuttavuus voidaan turvata. Myös YK suosittaa yhteisöllistä lähestymistapaa päihdetyön toteutukseen.  

Suomessa olisi erinomaiset lähtökohdat laajentaa jo olemassa olevaa yhteisöpohjaista päihdetyötämme saatavuuteen vaikuttamisesta myös kysynnän ehkäisyyn. Meillä on korkeatasoista ehkäisevän työn osaamista, laadukasta seurantatietoa ja ainutlaatuisen vahvat kansalliset ehkäisevää työtä tukevat linjaukset. Käynnissä oleva SOTE-uudistus asettaa haasteiden ohella lukuisia mahdollisuuksia terveyttä ja hyvinvointia tukevan työn kehittämiseen ennaltaehkäisevän otteen vahvistamiseksi sekä seurantatiedon ja vaikuttavien menetelmien yhä paremmaksi hyödyntämiseksi. Nykyisessä hallitusohjelmassa on vahva painotus hyvinvoinnin ja kansanterveyden edistämiseen. Yhtenä toimenpiteenä mainitaan lasten ja nuorten liikunnallisuuden tukeminen ja kansallisen sovelluksen luominen Suomeen Islannin mallista. Keskustelu aiheen ympärillä siis jatkuu ja tarve ammentaa Islannin kokemuksista meille sopivimpia toimintatapoja säilyy. 

 

WHO (2015) Preventing youth violence: an overview of the evidence.

ii  Spoth, R. L., Redmond, C., Trudeau, L., & Shin, C. (2002). Longitudinal substance initiation outcomes for a universal preventive intervention combining family and school programs. Psychology of Addictive Behaviors, 16(2), 129-134.;  

Spoth R, Redmond C, Shin C, Greenberg M, Feinberg M, Schainker L. PROSPER Community-University Partnership Delivery System Effects on Substance Misuse through 6½ Years Past Baseline from a Cluster Randomized Controlled Intervention Trial. Preventive medicine. 2013;56(0):190-196. 

iii  Esimerkiksi ‘Communities That Care’ - lisää yhteenvetoa eri yhteisömalleista päihde-ehkäisyssä esim. EMCDDA (2019) European Prevention Curriculumtai UNODC (2017) Prevention of Drug Use and Treatment of Drug Use Disorders in Rural Settings. (luku 5).

 
Hanna Heikkilä
Ma. osastopäällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
X
CAPTCHA
Vahvista, että olet oikea käyttäjä, etkä botti
2 + 9 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.