Olet täällä

Näin naapurissa pelataan rahasta

27.11.2019
Suomea verrataan monessa asiassa, myös rahapelaamisessa, muihin Pohjoismaihin. Se on luonnollista, koska yhteiskuntina ne muistuttavat toisiaan. Kaikkien pyrkimyksenä on ollut rakentaa kansalaisia tukevaa hyvinvointiyhteiskuntaa, vaikkakin eri painotuksin ja eri tahtiin. Valtiot ovat myös omaksuneet käytäntöjä ja lainsäädäntöä toisiltaan.

Rahapelaaminen aloitettiin kaikissa Pohjoismaissa ensin valtion monopolina. Nyt Tanska ja Ruotsi ovat siirtyneet pääosin lisenssijärjestelmään. Osa pelaamisesta, pääsääntöisesti lotto ja arvat, on edelleen jätetty valtionyhtiön tai kansalaisjärjestöjen yksinoikeudeksi. Suomessa ja Norjassa on puhdas monopoli ja Islannissa on ainoastaan kaksi yhtiötä, joilla on toimilupa. 

Eroista huolimatta rahapelikeskustelun aiheet ovat aika lailla samoja: monopoli, rahapelimainonta, pikavipit, rahapeliongelman hoidon järjestäminen ja luvattoman pelitarjonnan torjuminen. 

Suomessa monopolikeskustelu on ollut vilkasta kuluvan vuoden syksystä lähtien, aiheena on ollut pääasiassa monopolin oikeutus- ja vastuukysymykset. Norjassa keskustelussa on keskitytty lähinnä hevospelien, Rikstoton, liittämisestä valtionyhtiö Norsk Tippingiin. Hevosala vastustaa muutosta, koska pelkää tuottojensa vähenevän. Norjan monopoli on tiukin eli kaikkeen rahapelaamiseen tarvitsee pelaajakortin, jossa on maksimiraja päivittäiselle ja kuukausikohtaiselle kulutukselle.  

Toinen keskusteluissa toistuva iso asia on ulkomainen nettipelaaminen. Rahansiirtojen estot ulkomaisille peliyhtiöille eivät Norjassa ilmeisesti ole toimineet halutulla tavalla. Ruotsissa taas valvova viranomainen, Spelinspektion, ei ole vielä puuttunut luvattomaan rahapelitarjontaan lisenssijärjestelmään siirtymisen jälkeen, vaikka 13-15 % rahapelaamisesta on nyt ilman lupaa toimivien yhtiöiden käsissä.  

Rahapelimainonnan rajoittaminen on myös tuttu aihe kaikissa Pohjoismaissa, kuten Tanskassa. Rajoittaminen koetaan merkityksellisenä haittojen ehkäisemisen näkökulmasta. Norjalaiset miettivät keinoja, miten estää rahapelimainokset ulkomaisilla kanavilla, kun kotimaisilla kanavilla ei saa lähettää rahapelimainoksia. Ruotsissa nettipelaaminen siirtyi lisenssipohjaiseksi tämän vuoden alussa. Kansalaiset ovat ärtyneet valtaisasta rahapelimainonnasta, joten nyt rahapelimainontaa yritetään saada kuriin. Jo 2018 Ruotsissa käytettiin 720 miljoonaa euroa rahapelien mainontaan. Viime vuodesta mainonnan rahallinen arvo on laskenut, tänä vuonna syyskuuhun loppuun mennnessä mainontaan oli käytetty noin 430 miljoonaa euroa.* Mainonnan valvontaa halutaan tiukentaa, eivätkä viranomaiset ole tyytyväisiä peliyhtiöiden omavalvontaehdotuksiin. Keskustelua käydään jo, voisiko rahapelimainonnan kieltää kokonaan lailla. 

Ruotsin esimerkki on muullakin tapaa kiinnostava. Nyt markkinoilla on 92 linsenssin omaavaa yhtiötä, joilla on yhteensä 222 pelisivustoa. Ruotsin valtio on saanut näiltä aikaisemmin ilman toimilupaa toimineilta yhtiöiltä kaksi kertaa enemmän verotuloja kuin alunperin arvioitiin. Mutta pelaajien määrä jatkaa laskuaan, suunta on ollut laskeva jo 1990-luvun lopulta alkaen. Yhä pienempi joukko pelaajia käyttää nettipeleissä entistä enemmän rahaa. Valvontaviranomainen Spelinspektion on organisoitu uudelleen ja saa kiitosta, vaikka ei nyt vielä ole ennättänyt haittojen ehkäisyyn paneutua, vaan on etupäässä keskittynyt varmistamaan, että yhtiöt noudattavat lisenssiehtoja. 20 % yhtiöistä on sakotettu ja yksi on menettänyt toimilupansa. Tosin tämä yhtiö on jo takaisin markkinoilla, toisen lisenssin turvin.  

Ruotsissa on kuluvana vuonna keskusteltu rahapelihaittojen hoidosta ja sen toimimattomuudesta. Lainsäädännössä hoito on asetettu kuntien tehtäväksi, mutta ne vetoavat rahanpuutteeseen.  Tanskalaiset ovat hoidon kehittämisessä edellä muita: maassa on 13 valtion tukemaa ja pelaajille ilmaista rahapeIiongelman hoitoon erikoistunutta yksikköä. Center for Ludomanin neljällä klinikalla hoidettiin viime vuonna yhteensä 700 asiakasta. 

Islannissa rahapeliongelman hoidon kanssa on ongelmia ja peliyhtiöt ovat alkamassa rahoittaa sitä. Islannin peliluvat kuuluvat hyväntekeväisyysjärjestöille. Raha-automaatteja on ollut kaupoissa, kuten Suomessa, mutta nyt niiden määrä on vähenemässä eikä niitä juuri enää näe. Peliyhtiöt ovat havitelleet kasinoa, jotta saisivat turistien rahat. Hanke ei etene, koska  poliitikot eivät Islannissa pidä rahapeleistä.  

Niin Tanskassa kuin myös Suomessa pikavipit ja rahapeliongelmat ovat nousseet puheenaiheeksi. Erityisesti rahapeliongelmien ehkäisyn ja hoidon edustajat sekä pelaajien läheiset ovat vaatineet voimakkaita rajoituksia vippeihin. 

Koska Pohjoismailla on paljon yhtäläisyyksiä, niin rahapelaamista on näissä maissa myös haluttu tutkia yhtäläisin menetelmin. Tutkijat suunnittelevat yhteispohjoismaisen rahapelitutkimuksen eli väestökyselyn tekemistä. Hanke on edennyt kovin hitaasti, mutta toivoa sopii, että se saadaan toteutettua. Samoilla menetelmillä ja tavoilla kerätyllä tiedolla olisi suuri arvo niin tutkimuksen, haittojen ehkäisyn kuin yhteiskunnallisen keskustelun kannalta. 

 

*Oikaisu 28.11. klo 14.30: Tekstissä luki aiemmin, että Ruotsissa rahapelien mainontaan käytetty summa olisi kasvanut tänä vuonna verrattuna viime vuoteen. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan mainonnan rahallinen arvo on laskenut, tänä vuonna syyskuuhun loppuun mennessä mainontaan oli käytetty noin 430 miljoonaa euroa. 

 
Tapio Jaakkola
Projektipäällikkö, Arpa-projekti
X
CAPTCHA
Vahvista, että olet oikea käyttäjä, etkä botti
1 + 1 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.