Olet täällä

Naisen yksinäisyys huomioitava päihdetyössä

18.05.2017
Keskustelussa yksinäisyydestä ja päihdepalveluista ohitetaan usein sukupuoli.

Professori ja yksinäisyystutkija Juho Saari näkee yksinäisyyden keskeisenä syynä suomalaisten elämäntapaongelmiin, kuten liialliseen alkoholiin käyttöön. Hänen mukaansa olisi tärkeää lisätä ihmisten mahdollisuuksia kohdata toisiaan ja päästä vuorovaikutukseen toistensa kanssa

Päihdetyössä tiedetään, että yksinäisyys on ongelma useilla asiakasryhmillä, kuten asunnottomilla miehillä. Päihteistä irtautumisen tueksi pyritään lisäämään yhteisöön kuulumisen tunnetta vertaistoiminnalla. Miehet ovat edelleen suurena enemmistönä päihdepalveluissa, jolloin naisten näkökulma on jäänyt vähäiseksi.  Naisten riippuvuuksien taustalla yksinäisyys on myös keskeinen tekijä, joten naisten erityispiirteet tulisi huomioida päihdetyössä.

Naisen yksinäisyys ja päihteiden käyttö

Naisten käyttämän alkoholimäärän kuusinkertaistuminen viimeisten 50 vuoden aikana liittyy siihen, että naiset eristäytyvät sosiaalisesti, sekä naisten nykypäivänä kokemiin paineisiin arjessa ja työssä. Töissä tapahtuvat muutokset ovat suuria ja erityisesti naisaloille kohdistuu säästöpaineita.  Naiset vastaavat edelleen useimmiten kodin ja läheistensä huolenpidosta oman työnsä ohella. Lisäpaineita naisille tuovat uran luomiseen ja ulkonäköön kohdistuvat odotukset.

Naisten yksinäisyys ja yksinasuminen ovat lisääntyneet. Perhekoot ovat pienentyneet ja yksinhuoltajista suurin osa on naisia.  Sukulaiset asuvat usein kaukana. Yksinäisyyden kokemus, pettymys parisuhteessa ja menetykset herättävät helposti epäonnistumisen ja hylätyksi tulemisen tunteita.   

Nainen peittää kuormittavan elämäntilanteensa ja yksinäisyyden kokemuksensa ja suuntaa syyllisyyden, vihan ja häpeän tunteet helposti itseensä tai pakenee pakonomaiseen toimintoon eli koukkuihin.  Näitä ovat esimerkiksi tissuttelu, lohtusyöminen, liiallinen suorittaminen, lääkkeet ja liiallinen riippuvuus läheisistä tai seksistä.

Nainen ja päihdepalvelut

Naisilla tiedetään olevan monia esteitä hakea apua päihteiden haitalliseen käyttöön. Nainen salaa koukkujaan ja riippuvuuksiaan viimeiseen asti, tissuttelee yksikseen tai juo puolisonsa kanssa. Alun perin stressin laukaisuun, yksinäisyyteen ja parisuhdevaikeuksiin otettu drinkki tai muu pakonomainen toiminta helposti lisääntyy, mistä voi seurata hallinnan menetys. 

Vaatimukset lähetteistä ja tunnustautumisesta päihde- tai muuksi ongelmaiseksi vaikeuttavat naisten avun hakemista. Erityisesti naisille suunnattuja ja naisten tarpeet huomioon ottavia päihdepalveluja on niukasti tarjolla, eikä nykypalveluissa oteta huomioon naisille tyypillisiä riippuvuuksien ilmenemismuotoja.  Itseään väheksyvä nainen häpeää ongelmiaan viimeiseen asti, jolloin ongelmat ehtivät kehittyä pitkälle.

Jotta nainen voisi hakeutua avun piiriin omaehtoisesti, tulisi palveluilla olla riittävän matala kynnys. Naisten lähisuhteiden merkityksen huomioiminen osana päihdetyötä on tärkeää, sillä tätä kautta auttaja saa naisiin yhteyden. Läheisistään nainen löytää motivaation myös itsestään huolehtimiseen. Naisilla tulisi myös olla mahdollisuus osallistua naisten ryhmiin, jotta itseään väheksyvä nainen voisi alkaa opetella jakamaan elämäänsä, ja päästä yksinäisyytensä kokemuksen äärelle.  Naisten sosiaalisen eristäytymisen ja naisten kokeman yksinäisyyden erityispiirteet tulisi huomioida nykyistä paremmin ja tarjota naisille räätälöityjä palveluja ja tukea.

***

Helena Palojärven puheenvuoron Naisten yksinäisyyden erityispiirteitä päihdetyössä  keskiviikkona 7.6. Päihdepäivien seminaarissa 19: Yksinäisen ihmisen kohtaaminen – todellisuutta vai utopiaa?
Lue lisää: www.paihdepaivat.fi

Helena Palojärvi
toiminnanjohtaja, Naistenkartano ry