Kolikoita

Olet täällä

Pelkkä automaattien poisto ei poista vielä pelihaittoja – mitä tehdä?

22.08.2019
Rahapelaaminen on suomalaisten keskuudessa yleistä. Suomalaiset pelaavat rahapelejä henkeä kohden laskettuna jopa toiseksi eniten Euroopassa. Vähemmän yleinen on tieto, että yli puolet valtion saamista rahapelien tuotoista tulee riskialttiisti pelaavilta sekä ihmisiltä, joilla on jo rahapeliongelma.

Valtaosa rahapelihaitoista syntyy no­peista jatkuvasti pelattavista rahapeleistä kuten raha-automaa­teista, nettikasinopeleistä ja nettiarvoista. Naapuri­maissa, Ruotsissa ja Norjassa, rahapelaaminen on vähentynyt, kun taas Suomessa rahapelaamisen määrä on vain kas­vanut viime vuodet.  

Suomessa rahapelit on tuotu jo liian syvälle ihmisten arkeen. Pelikoneet kaupoista -kansalaisaloite on osoitus tästä. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry esitti jo arpajaislain uudistusten yhteydessä muutosta rahapelien sijoitteluun. Niiden määrää pitäisi vähentää, siirtää pois anniskelutiloista sekä esimerkiksi koulujen läheisyydestä valvottuihin tiloihin.

Pelkkä automaattien vähentäminen tai edes poisto ei kuitenkaan vielä riitä pelihaittojen ehkäisyyn, sillä peliongelmaiset pelaavat tutkimusten mukaan keskimäärin kuutta eri rahapelityyppiä ja löytävät kyllä tiensä pelata. Digitalisaation edetessä netin kautta tarjottavat rahapelit tulevat olemaan suurin haaste rahapelihaittojen ehkäisyssä. Jo nykyisin erilaiset maksukanavat, netti ja suoramarkkinoinnin yhteydenotot tulvivat ulkomaisten peliyhtiöiden mainontaa.

Toisin kuin alkoholi- tai tupakkamainontaa, EU:n audiovisuaalinen direktiivi ei sääntele erikseen rahapelimainontaa. Näin ollen suomalaisviranomaisten on hyvin vaikea puuttua ylikansalliseen markkinointiin, sillä mainokset ovat yleensä lähdemaan vianomaisten hyväksymiä eikä suomalaisilla ole määräysvaltaa toisessa maassa. Suomi voisi kyllä asettaa tälle mainonnalle kansallisia rajoituksia.

Mitä siis tehdä pelihaittojen ehkäisemiseksi? Olisiko rahapelimonopolin yksityistäminen ratkaisu? Yksinoikeusjärjestelmän pätevyydestä pelihaittojen vähentämisessä ei sinänsä ole tutki­mukseen perustuvaa näyttöä. Suomalainen järjestelmä on toiminut hyvin rikollisuuden, rahanpe­sun sekä vilpillisen pelaamisen estämisessä. Sen sijaan sosiaalisten ja taloudellisten haittojen ehkäisyssä monopolijär­jestelmämme on onnistuttava nykyistä paremmin.

Silti yhden yhtiön toiminnan sääntelyn luulisi olevan omistajalleen helpompaa kuin kymmenien yksityisomisteisen yhtiöiden, jotka kilpailevat toisiaan vastaan ja joiden ainoa olemassa olon tarkoitus on omistajien voiton maksimointi – ei yhteiskunnallisen hyvän edistäminen tai kansalaisyhteiskunnan voimistaminen, saatikka kansan pelihaitoilta suojelu. Nämä yhtiöt tuottavat nopeita nettipelejä, joiden haitta-aste on vielä markettien raha-automaatteja suurempi.

Mikä siis neuvoksi? EHYT ry on jo vuodesta 2016 esittänyt kansallisen rahapelipoliittisen ohjelman laatimista. Val­tioneuvoston on tehtävä rahapelipoliittinen periaatepäätös, jossa asetetaan tavoitteet rahapelien tarjon­nalle, valvonnalle, rahapelihaittojen ehkäisylle, hoidolle, tutkimukselle sekä peliyhtiön tuotolle. Sen perusteella laaditaan kansallinen rahapelipoliittinen ohjelma päätösten toimeenpanon pohjaksi.

Monopolissa vastuun rahapelihaitoista kantaa viime kädessä eduskunta, poliitikot. Nyt istuvien kansanedustajien on siis päätettävä, haetaanko monopolilla lisätuottoja vai panostetaanko haittojen ehkäisyyn, kuten arpajaislain tarkoituspykälä edellyttää? Pitää päättää, olisiko aika pa­lauttaa valtion budjettirahoitukseen kohteita, joita sieltä on siirretty arpajaistuotoilla rahoitettaviksi?

Suomen hallitukset ovat käyttäneet rahapelituottoja jo pitkään verotuksen keventämiseen. On siirretty esimerkiksi veteraani- ja sotavammakorvaukset ja Kansallisgallerian menot rahoitettavaksi veikkausvaroin. Lisäksi 2000-luvulla arpajaisvero on nostettu nelinkertaiseksi, kolmesta prosentista 12 prosenttiin. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että Veikkaus ei suoraan tue esimerkiksi urheiluhallien ja muiden liikuntapaikkojen rakentamista, Sydänliittoa, Kansallisoopperaa tai Olympiakomiteaa. Arpajaislain 17 pykälän mukaan ministeriöt OKM, STM ja MMM päättävät rahapeli­tuoton käytöstä.

Edelleen tuntuu, että valtio ja monet edunsaajat kantavat enemmän huolta rahapelien tuotoista kuin haittojen ehkäisystä. Jo suurimmassa osassa arpajaislain muutosten lausunnoista toistui huoli tuottojen menetyksistä.  On totta, että ongelmallisen pelaamisen väheneminen merkitsee entistä pienempiä tuottoja: noin 400 miljoonaa euroa tulee ongelmapelaajilta. Keskeistä nyt käytävässä keskustelussa on kuitenkin se, miten voimme uudistaa rahapelijärjestelmää ja siihen liittyvää kansalaisyhteiskunnan tukijärjestelmää siten, ettei yhteiskunta halua eikä myöskään tarvitse ongelmapelaajien rahoja?

Suomalaista rahapelijärjestelmää pitää kehittää kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti viimeistään nyt. EHYT ry vaatii edelleen, että on luotava kansallinen rahapelipoliittinen ohjelma, sekä pysyvät resurssit ja rakenteet rahapelihaittojen ehkäisyyn. Rahapelihaittojen ehkäisy on osa yleistä terveyden edistämistä.

 
Tapio Jaakkola
Projektipäällikkö, Arpa-projekti
X
CAPTCHA
Vahvista, että olet oikea käyttäjä, etkä botti
2 + 6 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.