Olet täällä

Rahapelien normaalius on haaste ehkäisevälle työlle

30.11.2018
Ammattilaiset kokevat ehkäisevän päihdetyön lain luoneen vankan pohjan ehkäisevälle työlle kunnissa. Haasteena on rahapelien normaalius yhteiskunnassamme: rahapelaamista näkyy kaikkialla ja sitä ympäröi sekä määrittää myönteinen kulttuuri.

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) astui voimaan joulukuussa 2015. Sen mukaan ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu alkoholi-, tupakka ja huumehaitat sekä rahapelihaittojen ehkäisy. Lain mukaan kunnat ovat vastuussa ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä.

Tarkastelimme vasta julkaistussa tutkimuksessamme kyseisen lain toimeenpanoa kolmella eri alueella. Haastattelimme ehkäisevän päihdetyön ammattilaisia, niin työntekijöitä kuin johtajiakin. Haastateltavien mukaan laki luo aiempaa paremman ja vankemman perustan ehkäisevälle päihdetyölle. Lakiin liittyvän toimintaohjelman koettiin tuoneen konkretiaa ehkäisevään päihdetyöhön, antaneen työlle laatuperusteet ja kirkastaneen työn luonnetta.

Vaikka lain koettiin tuoneen vankan pohjan kuntatasoiselle ehkäisevälle työlle, nähtiin rahapelihaittojen ehkäisyn eräänä haasteena rahapelaamisen normaalius. Yhteiskunnassamme rahapelaamista näkyy kaikkialla ja sitä ympäröi sekä määrittää myönteinen kulttuuri. Tätä havaintoa tukee myös Riitta Matilaisen väitöstutkimus.

Rahapelaamisen luokitteleminen normaaliksi osaksi kulttuuriamme johtaa ongelmatietoisuuden puutteeseen ja siihen, etteivät kaikki ammattilaiset välttämättä tiedosta rahapelaamista mahdollisena asiakkaan ongelmien aiheuttajana: ”…sitä ei nähdä samalla tavalla ongelmana, ku alkoholia ja tupakkaa". Tällöin rahapelaamista ei välttämättä oteta puheeksi asiakkaiden kanssa, ja rahapeliongelma voi jäädä tunnistamatta.

Ongelmatietoisuuden puuttetta kuvastivat myös rahapelaamista ympäröivät stereotypiat: ”…on paljon stereotypioita mummoista markettien rahapelikoneilla…”. Stereotypiat voivat normalisoitua arkipuheeseen siten, ettei rahapeliongelmia koeta oikeiksi ongelmiksi. Myös lasten varhainen tuominen rahapelien ääreen nähtiin normalisoivan pelaamista: ”Ku kattoo kauppojakin, niin niillä on lapset vieressä, et ne oppii siihen pienestä saakka.”. Rahapelaamisen normaaliuden määrityksiin kytkeytyi myös vahvasti rahapelien näkyvä markkinointi, mikä osaltaan rakentaa kuvaa rahapelaamisen normaaliudesta ja sen kuulumisesta osaksi jokapäiväistä arkea.

Tutkimustulokset kuvaavat hyvin rahapelihaittojen ehkäisyn valtakunnallisia haasteita. Olemme Arpa-projektissa jalkautuneet sote-ammattilaisten keskuuteen kasvattaen tietoutta rahapeli-ilmiöstä, riskipelaamisesta ja rahapelaamisen puheeksiotosta. Loimme puheeksiottomallin, jolla rahapelaamisen voi ottaa asiakkaan kanssa helposti ja arvottamatta puheeksi. Teemme myös verkostoyhteistyötä valtakunnallisten toimijoiden kanssa rahapelihaittateeman esiin nostamiseksi.

 

Avainsanat: 
rahapelaaminen
 
Eija Pietilä
projektiasiantuntija, Arpa-projekti, EHYT ry
X