Olet täällä

Raittiusväki holhoaa kansaa

14.06.2017
Kun lähestymme 2020-lukua, on Suomessa raittiiden osuus kasvanut karkeasti arvioiden 10 prosentista 50 prosenttiin.* Tämä käy ilmi kun tarkastelee otosta lehtien otsikoista.

”Raittiusväkeä tökkii limuviinojen myyminen ruokakaupassa.” (Kauppalehti 2.6.2017)

"Keskusta pelasi pelin huonosti suututtaen ensin raittiusväen ja nyt hallituskumppaninsa.” (MTV3, Kymmenen Uutiset, 30.5.2017)

”Vähittäiskaupan alkoholisääntelyn maltillinenkin purkaminen avaisi oven, jonka raittiusväki ja viranomaiset haluavat pitää kiinni.” (Verkkouutiset 13.5.2017)

”Raittiusväki pelkää jopa Suomen kilpailukyvyn kärsivän lisääntyvän juomisen aiheuttamien haittojen kustannusten vuoksi.” (Länsi-Suomi 24.11.2016)

Eli yksinkertaistettuna: jos olet sitä mieltä, että alkoholin sääntely on kannatettava asia kansanterveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta olet raittiusväkeä. Olet raitis, vaikka omistaisit kuinka upean kokoelman vuosikertaviinejä, joita suurella ilolla maistelisit. Tai auringon paistaessa lämpimästi kesäpäivänä korkkaat oluen tai pari ystävien hilpeässä seurassa. Saati että, perjantai-iltana ihan vaan huitaiset yksin kotona kalsarikännit. Raitis olet, jos vähänkään puolustat sääntelyä tai alkoholin aiheuttamat haitat askarruttavat - viis omasta suhteestasi alkoholiin.
Jos puolestaan olet sitä mieltä, että alkoholia pitäisi saada nykyistä vapaammin olet korkeintaan liberaali mutta useimmiten ihan vaan kansalainen. Juopoksi sinua ei kukaan kutsu, vaikka se olisikin jonkinlainen karrikoitu vastakohta raittiille. Ainakaan toistaiseksi otsikoissa ei ole vilahtanut että ”Juopot purkaisivat alkoholirajoituksia”, ja hyvä niin.

Raittiusjärjestöjen uusi nousu
Raittiusjärjestöt olivat voimiensa tunnossaan kieltolain aikaan, mutta yllättäen viimevuosina niitäkin on tullut meille lisää kuin sieniä sateessa.

”Mitä sitten, kun olut maksaa Virossa 18 e/salkku? Ravintolalehti tyrmää raittiusjärjestön arviot” (Nurmijärven uutiset 17.5.2017)

”Viro korottaa oluen veroa 65 % – raittiusjärjestöstä Suomen uusi viinalaki tarpeeton” (Taloussanomat 11.1.2017)

Kun halutaan tuoda esiin kansanterveysjärjestön nostamia näkökulmia, on paljon raflaavampaa nimetä taho raittiusjärjestöksi. Ei ole väliä edistääkö järjestö todellisuudessa raittiutta, kunhan se vain jollain tapaa ilmaisee huolen alkoholin haittavaikutuksista terveydelle, hyvinvoinnille ja vaikkapa työelämälle.

”Keväällä päättyneellä lausuntokierroksella laki sai paljon kriittistä palautetta, ja keskustan raittiussiipi haluaisi rukata lakia.” (Ilta-Sanomat 24.5.2017)

Otan järjestöjen nippuun myös puolueet, sillä tämä sama pakkoraitistamisen malli sopii myös keskustapuolueeseen. Sinne on pesiytynyt salakavala raittiussiipi. Jos ja kun kansanterveys kiinnostaa poliitikkoa, niin kuulut puolueen raittiussiipeen ja sillä sipuli.

Mä sulle raittiit näytän
Alkoholilakikeskustelussa on käytössä ihan omat voimasanat. Historian taakalla kyllästetystä raittius-sanasta on tullut lyömäase, jolla on kätevää osoittaa vähättelyä tai leimata osapuoli jotenkin epäilyttäväksi.

Kiehuvan kuuman alkoholipoliittisen keskustelun soisi jäähtyvän tasolle, jossa asioista voitaisiin keskustella vähemmän tunteella ja enemmän faktoilla. Keskustelua on pitkään hallinneet ääripäät ja suuri yleisö on hiljaa.  Jotta voitaisiin keskustella aidosti olisi syytä jättää pois eri osapuolten tunnepohjainen lokeroiminen. Kenenkään asiaa ei edistä turhien aitojen rakentaminen tai toisten vähättely. Sillä tavalla myös alkoholisoppa pääsisi jäähtymään.

*Arvio perustuu lukuisiin kyselyihin, joiden mukaan (tilaajasta riippuen) hieman yli tai alle 50 prosentin suomalaisista kerrotaan kannattavan tai vastustavan alkoholilain vapauttamista.

 

Avainsanat: 
Alkoholi alkoholilaki media
 
Päivi Tiittanen
EHYT ry