Olet täällä

Uusi nikotiinihanke pyrkii ehkäisemään nuorten nuuskan käyttöä

01.03.2018
EHYTissä starttasi helmikuussa kolmivuotinen nikotiinihanke, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää nikotiinituotteiden, erityisesti nuuskan, käyttöä nuorten keskuudessa. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan nuuskan välittämiseen liittyviä tekijöitä. Tavoitteisiin pyritään sosiaalisen markkinoinnin keinoin.

Hanke toteutetaan pääkaupunkiseudulla ja Meri-Lapin alueella. Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta.

Nuorten tupakointi on vähentynyt, mutta samaan aikaan muiden tupakkatuotteiden, kuten nuuskan käytössä, on havaittavissa nousua. Lain mukaan nuuskaa ei saa Suomessa myydä tai välittää, mutta siitä huolimatta laiton nuuskakauppaa käy kuumana. Nuuskan käytön ehkäisemiseksi tarvitaankin uudenlaisia keinoja.

Nikotiinihankkeessa haasteeseen lähdetään vastaamaan sosiaalisen markkinoinnin (ts. yhteiskunnallinen markkinointi) keinoin. Sosiaalisella markkinoinnilla tarkoitetaan järjestelmällistä prosessia, jossa hyödynnetään kaupalliselle markkinoinnille tyypillisiä keinoja. Keinoilla pyritään muuttamaan tai ylläpitämään yksilön käyttäytymistä siten, että muutos hyödyttää yksilön lisäksi laajemmin koko yhteiskuntaa. Keinot, joita hankkeen aikana käytetään, tarkentuvat hankkeen edetessä. Tämä on sosiaalisen markkinoinnin periaatteiden mukaista: toimenpiteet suunnitellaan vasta, kun mahdollisimman syvällinen ymmärrys kohderyhmästä on muodostettu.  

Sosiaalisessa kuten kaupallisessakin markkinoinnissa on tärkeää, että kohderyhmä, jonka käyttäytymiseen halutaan vaikuttaa, tunnetaan hyvin. Tiedoksi ei siis yksin riitä kohderyhmästä saatavat demografiset tiedot tai kyselytutkimukset, vaan lisäksi tarvitaan laadullista tietoa ryhmän arjesta ja käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä, kuten arvoista, asenteista, uskomuksista ja tiedoista. Monipuolisen tutkimustiedon avulla kohderyhmä voidaan jakaa pienempiin ryhmiin eli segmentteihin, jolloin toimenpiteet on mahdollista suunnitella juuri niille sopiviksi. Segmentoinnin ja sopivien käyttäytymisteorioiden avulla tapahtuva toimenpiteiden räätälöinti lisää vaikuttavuutta ja auttaa kohdentamaan käytettävissä olevat resurssit entistä paremmin.

Nikotiinihankkeen alussa toteutetaan etnografinen selvitys Meri-Lapin ja pääkaupunkiseudun alueilla. Ryhmä- ja yksilöhaastattelujen avulla saadaan tietoa siitä, mitä motiiveja nuuskan käytölle ja välitykselle on, mitä nuuska nuorille merkitsee ja millaisia syitä liittyy valinnalle olla käyttämättä nuuskaa.

Hankkeessa tehtävän selvityksen toteuttaa tutkija Mikko Piispa, joka on myös Nuorisotutkimusseuran viime vuonna julkaiseman Sammuuko savuke, nouseeko nuuska? -tutkimuksen takana. Tutkimuksessa selvitettiin millaisia asenteita ja mietteitä löytyy 13–17-vuotiaiden nuorten tupakoinnin vähenemisen takaa. Tutkimuksen mukaan nuorten tupakkaan, sähkösavukkeeseen ja nuuskaan liittyvät mielikuvat eivät olleet positiivisia, mutta nuuska nähtiin silti savukkeita parempana siltä osin, ettei sen ajateltu haittaavan urheilua yhtä paljon kuin tupakoinnin. Nuuska myös liitettiin mielikuvissa vahvasti jääkiekkoon.

Piispan mukaan tulevaisuudessa on syytä tarkemmin kiinnittää huomiota siihen, korvautuuko osa tupakanpoltosta nuuskalla ja sähkösavukkeella. Keväällä toteutettavassa laadullisessa selvityksessä on tarkoitus pureutua syvemmin juuri nuuskan käyttöön ja välittämiseen. Selvityksen aineistonkeruu toteutetaan huhti-toukokuussa.

Lue lisää aiheesta: YLE:n artikkeli Mikko Piispan tutkimuksesta Sammuuko savuke, nouseeko nuuska? (2017)

 
Hanne Munter
Nikotiinihankkeen projektipäällikkö
X