Olet täällä

Yhteisöllisyys ja osallisuus koulussa lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia

30.01.2020
Kasvatusalan asiantuntijoiden mukaan ihminen ei ole toisista erillinen, vaan kasvaa ja kehittyy yhteisöissä. Yhteisöllisyys on kulttuuria, jossa keskustellen, toisia kunnioittaen ja arvostaen jaetaan ja luodaan yhteisiä merkityksiä sekä kasvatetaan sosiaalista pääomaa.

Jokaisella yhteisön jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisön toimintakulttuuriin, ilmapiiriin ja päämääriin.

Miellyttävä, hyvinvointia tukeva lähiympäristö rakentuu siitä, että yhteisön jäseniä arvostetaan ja yhteisön jäsenille annetaan merkityksellisyyden, osallisuuden sekä yhteisöllisyyden kokemus.

Millainen on sitten hyvä lapsen ja nuoren yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävä toimintaympäristö? Miksi hyvin toimiva ryhmä tai luokka on tärkeää lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja oppimiselle?

Olen saanut olla useammassa oppilaitoksessa osana opettajakuntaa sekä myös johdon tehtävissä johtoryhmässä. Kokemusteni mukaan turvallista ja oppimista tukevaa yhdessä tekemistä saadaan aikaan oppilaslähtöisellä toiminnalla ja opetuksella sekä selkeällä suunnitellulla, opettajia sekä vanhempia kuuntelevalla johtamiskulttuurilla.

Yhteisellä tekemisellä, jossa jokaisen osaaminen sekä kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon, vahvistetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Lapsi oppii ilmaisemaan itseään, ottamaan vastuuta yhteisön osana sekä tuomaan oman mielipiteensä esille. Nämä taidot auttavat lasta tulemaan toimeen muiden kanssa. Lapsen on helpompi tutustua uusiin ihmisiin ja olla ryhmässä sekä myötävaikuttaa hyvään ryhmähenkeen.

Lasten ja nuorten hyvinvointi koulussa parantaa tutkitusti oppimistuloksia. Myös esimerkiksi päihdekokeilut siirtyvät myöhäisemmälle iälle tai vähenevät, kun nuori kokee olevansa osa turvallista ja hyvin toimivaa yhteisöä.

Vanhempainliitossa ajatellaan myös, että jokainen vanhempi tulisi tulla kuulluksi ja kohdatuksi oppilaitosyhteisöissä. On selvää, että vanhempien kokemuksen lapsesta tulee kohdata ammattilaisen näkemyksen kanssa.

Tämä vaatii avointa keskustelua ja hyvää dialogia.

Sosiaalisen pääoman kasvattaminen onkin kaikkien aikuisten tehtävä - niin vanhempien, opettajien kuin ohjaajien. Heidän tehtävänsä on huolehtia tästä kasvatustehtävästä yhdessä. On aika ajoin syytä pysähtyä miettimään, miten osallistutamme lapset mukaan suunnitteluun ja toimintaan. Kuinka huolehdimme, että me-henkeä ylläpidetään jatkuvasti?

EHYT ry:n toisen asteen oppilaitoksille tarkoitettu Ryhmäilmiö-koulutus on oiva ryhmäytymiseen osaamista ja helpotusta tuova paketti opettajalle. Ryhmäilmiö-koulutuksessa perehdytään keinoihin luoda toimivia nuorten ryhmiä. Koulutuksessa käydään läpi mm. ryhmän vaiheita, ryhmässä tapahtuvia ilmiöitä, tehdään käytännön harjoituksia sekä annetaan hyviä vinkkejä erilaisiin ryhmätilanteisiin.

Oman lukunsa koulutuksessa saavat myös erilaiset hyvinvointiin liittyvät teemat, joiden käsittelyyn koulutukseen liittyvä Ryhmäilmiö-materiaali tarjoaa mainioita vinkkejä. Miten rakentaa hyvä keskusteluhetki nuorten kanssa esimerkiksi seurustelusta, kiusaamisesta, digipelaamisesta, päihteistä tai laajemmin arjenhallinnasta? 

Yhteisöllisyyttä edistävät ponnistelut koulujen ja oppilaitosten arjessa vahvistavat lasten ja nuorten hyvinvointia ja edesauttavat oppimista. Siksi niihin kannattaa satsata. Kyse on elämän eväistä. Hyvinvoivasta koululaisesta kasvaa jonain päivänä hyvinvoiva nuori aikuinen.

Voit tutustua Ryhmäilmiö – Ryhmän ohjaajan käsikirja -teokseen osoitteessa http://www.ehyt.fi/sites/default/files/Ryhmailmio_verkko.pdf

 
Päivi Christensen
EHYT ry
X
CAPTCHA
Vahvista, että olet oikea käyttäjä, etkä botti
18 + 0 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.