Olet täällä

Ehkäisevän päihdetyön laki eduskuntaan vesitettynä – ONKO SUOMI ANTANUT PERIKSI PÄIHDEHAITTOJEN EDESSÄ?

12.12.2014
Vaalikauden alussa hallitusohjelmaan kirjattiin iso määrä asioita, joiden kautta päihdehaittoihin oli tarkoitus puuttua. Kuluneen 3,5 vuoden saldo on kuitenkin jäänyt laihaksi. Alkoholimainontaa koskeva uudistus jäi kauas odotetusta. Mainontaa ei rajattu tuotetietoihin, kuten esimerkiksi Ranskassa, vaan kompromissina päädyttiin ulko- ja some-mainonnan rajoituksiin. Pari vuotta valmistellun alkoholilain kokonaisuudistuksen Stubbin hallitus päätti kesällä siirtää seuraavan hallituksen päänsäryksi.

Eduskuntaan on odotettu hallituksen esitystä uudesta ehkäisevän työn laista, joka tukisi kunnissa tehtävää päihdehaittojen ehkäisyä paremmin kuin vanha raittiustyölaki. Tämäkin lakiesitys on nyt valtioneuvoston eilisillä päätöksillä kuihtumassa kosmeettiseksi uudistukseksi.

Lakiluonnoksesta on hallituksen käsittelyssä poistettu kuntien työtä selkeyttävät parannukset nykyiseen raittiustyölakiin. Luonnos olisi velvoittanut nimeämään kuntaan vastuuhenkilön koordinoimaan ehkäisevää päihdetyötä. Samoin lakiluonnoksesta on poistettu kirjaus siitä, että rahapelihaittojen ehkäisy on osa kunnan päihdehaittojen ehkäisyn kokonaisuutta.

Poistojen taustalla on ilmeisesti Kuntaliiton eriävä kanta lakiluonnokseen – Kuntaliitto on protestoinut sitä, että lakiuudistus toisi kunnille lisää kustannuksia ja tehtäviä. Kuitenkin valmistelussa arvioitiin, että lakiuudistus ei automaattisesti lisää kuntien kustannuksia. Enimmillään koordinaattoreiden nimeämisestä aiheutuviksi lisäkustannuksiksi arvioitiin 4-5 miljoonaa euroa vuodessa.

Samaan aikaan pelkästään alkoholihaitat aiheuttavat Suomen taloudelle vuosittain arviolta 6–7 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset. Alkoholi heikentää merkittävästi työelämän tuottavuutta työkyvyttömyyseläkkeiden taustatekijänä, työikäisten merkittävänä kuolinsyynä sekä sairauspoissaolojen aiheuttajana. Tupakointi on vähentynyt, mutta pitkäaikaisen tupakoinnin aiheuttamat sairaudet ovat edelleen kasvussa. Kannabiksen kokeilu ja huumeiden sekakäyttö ovat yleistyneet nuoremmissa ikäluokissa. Joka viidennellä suomalaisella on lähipiirissään henkilö, jolla on ollut ongelmia rahapelaamisen kanssa.

Kasvaneet päihdehaitat kuormittavat monella tavoin kuntien palveluita. Monet päihdepalveluyksiköt ovat olleet tyhjillään, koska kunnat eivät ohjaa niihin asiakkaita. Kuntien päihdepalveluista yli 60 prosenttia tuottavat järjestöt eivät enää pysty pitämään yllä tarvittavia rakenteita.  SOTE-ratkaisusta on toivottu apua tilanteeseen, mutta järjestöt pelkäävät, että se katkaisee loputkin palveluketjut.

Onnistunut alkoholipolitiikka on suuri mahdollisuus sekä kansantaloudelle että terveydelle ja hyvinvoinnille. Tehokkainta on ehkäistä päihdehaittojen syntyminen kokonaan. Yhtä tärkeää on, että apua tarvitsevat saavat viipymättä tarvitsemansa palvelut – varhaisessa vaiheessa hoitaminen on aina helpompaa. Päihdeongelmat eivät ole kadonneet Suomesta mihinkään. Missä on tahto niiden ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen?

Lisätietoja:

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, p. 0400 508 234

A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, p. 040 5731 083

 
X
CAPTCHA
Vahvista, että olet oikea käyttäjä, etkä botti
5 + 7 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.