Olet täällä

Miksi ehkäisevä työ kannattaa?

Ehkäisevä työ sisältää laajan kirjon erilaisia palveluita ja toimintatapoja. Yhteistä niille on, että ne ehkäisevät ongelmien syntymistä.

Vähennetään eriarvoistumista - autetaan ajoissa

Suomalaisten elintaso ja elintavat ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Hyvästä kehityksestä huolimatta eriarvoisuus kasvaa: jo ennestään hyvinvoivien tilanne paranee, mutta huono-osaisten hyvinvointi heikkenee.

Eriarvoisuus ja päihdeongelmat näkyvät nuorten sekä aikuisten syrjäytymisessä, yksinäisyydessä, köyhyydessä ja muussa huono-osaisuudessa. Liian usein päihteet kärjistävät jo ennestään heikossa asemassa olevien elämäntilanteita. Poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa siihen, autetaanko ihmisiä vasta kun ongelmat syvenevät vai voitaisiinko ongelmien syntyminen ehkäistä ennalta. Ajoissa toimiminen tuo säästöjä.

Eriarvoisuutta voi tehokkaasti vähentää ehkäisevällä päihdetyöllä. Päihdehaittoja tulee ehkäistä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla kaikissa ikäryhmissä.
Päihdehaittoja ehkäisevä työ onnistuu, kun käytettävissä on riittävät resurssit sekä luotettavaa tutkimustietoa.

Seuraavalla hallituskaudella ehkäisevää päihdetyötä tulee vahvistaa valtioneuvoston periaatepäätöksellä, joka kattaa laajasti eri ministeriöiden toimialoja. Päihdehaitat näkyvät sosiaali- ja terveyssektorin lisäksi muun muassa työn tuottavuudessa, yhteiskunnan turvallisuudessa, liikenteessä ja oikeuslaitoksen toiminnassa.

Alkoholinkäytöstä aiheutuu Suomessa vuosittain noin kahden miljardin euron kustannukset. Kustannuksia syntyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollolle ja poliisille. Lisäksi alkoholi aiheuttaa myös merkittäviä menetyksiä työn tuottavuudelle.

Alkoholin saatavuutta säännellään lähes kaikkialla maailmassa.  Alkoholin vähittäismyynnin monopolin tiedetään tutkitusti olevan tehokas tapa vähentää alkoholista syntyviä haittoja ja kustannuksia. Viinien myynnin vapauttaminen Suomessa tarkoittaisi todennäköisesti koko alkoholimarkkinoiden vapauttamista, toisin sanoen myös väkevien alkoholijuomien myyntiä ruokakaupoissa. Tämä lisäisi alkoholihaittoja.

Luodaan nuorille mahdollisuudet turvalliseen kasvuun

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi Suomessa tulee vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä päihdehaittojen ehkäisemiseksi hyödyntäen muun muassa Islannista saatuja kokemuksia. Islannissa panostettiin nuorten vapaa-ajan toimintaan, tuettiin vanhemmuustaitoja sekä hyödynnettiin tehokkaasti ajantasaista tutkimus- ja seurantatietoa päihteiden käytöstä. Keskeinen osa toimivaa ehkäisevää päihdetyötä on poliitikkojen, tutkijoiden sekä paikallisen tason toimijoiden, erityisesti vanhempien ja koulujen hallinnonrajat ylittävä yhteistyö. Alkoholihaittoja vähentävä alkoholipolitiikka vaikutti myös keskeisesti Islannin hyviin tuloksiin.

Islannin esimerkin pohjalta tulee laatia suunnitelma ”Suomen toimintamallista” ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi.

Taataan kaikille oikeus laadukkaaseen päihdehoitoon

Kansallinen huumausainestrategia laadittiin viimeksi vuonna 1997. Strategia on päivitettävä yhteistyössä järjestöjen, tutkijoiden, eri hallinonalojen virkamiesten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Samalla on selvitettävä, mitä etuja ja haittoja käyttörangaistuksista, ainetestauksesta ja käyttöhuoneista on yksilölle ja yhteiskunnalle.

Kaikille on taattava oikeus laadukkaaseen päihdehoitoon asuinpaikasta riippumatta. Vaativien erityistason palvelujen, kuten päihdepalvelujen, käyttäjäkunta on erityisen haavoittuvainen. Palvelut eivät aina tavoita heitä, joten jatkuvuudella ja toimivalla hoitosuhteella on suuri merkitys. Päihdehoito soveltuu huonosti markkinatalouden ehtoihin, kuten säännölliseen palvelujen kilpailutukseen. 

Mielenterveys- ja päihdehoidon saatavuus ei ole tällä hetkellä läheskään riittävää hoidon tarpeeseen nähden. On arvioitu, että potilaista vain viidesosa saa riittävää ja laadultaan hyvää hoitoa ja yli puolet on vailla mitään hoitoa. Lisäksi palveluihin pääsyssä on pitkiä viiveitä ja suuria alueellisia eroja.

Hillitään peliongelmien syntymistä - keskeisenä keinona vastuullinen monopoli

Suomalaiset pelaavat paljon rahapelejä ja häviävät kotimaisiin rahapeleihin vuodessa 1,5 miljardia euroa. Rahapelien suosioon vaikuttaa se, että vapaa-aika on viihteellistynyt. Suomessa rahapeliongelma on kuitenkin jäänyt myönteisten rahapeliviestien varjoon, jolloin ongelma voi jäädä näkemättä. Tutkimusten mukaan Suomessa on noin 130 000 ihmistä, joille rahapelaaminen aiheuttaa ongelmia.

Yli puolet valtion saamista rahapelien tuotoista tulee riskialttiisti pelaavilta ja heiltä, joilla on rahapeliongelma. Valtaosa rahapelihaitoista syntyy nopeista ja helposti saatavilla olevista rahapeleistä, kuten verkkopeleistä ja peliautomaateista. Eniten pelihaittoja aiheuttavien pelien pelaamisen tulee edellyttää pakollista sähköistä tunnistautumista ennen jokaista pelikertaa.

Lain tulee mahdollistaa pelikäyttäytymistä koskevan tiedon käyttäminen haittojen ehkäisy- ja vähentämistyössä. Lisäksi pelien markkinointia on säänneltävä nykyistä tehokkaammin ja rahapelit on sijoiteltava vastuullisemmin.

Rahapelimonopoli ja arpajaislaki ovat keskeisessä asemassa rahapelihaittojen ehkäisyssä. Arpajaislain nykyisen 52 § tulkintaa on laajennettava, jotta se kattaa rahapelihaittojen ehkäisyn, hoidon kehittämisen ja tutkimuksen. Päihde- ja pelihaittojen ehkäisyn tueksi tarvitaan valtioneuvoston periaatepäätös.

Tutustu Ehkäisevä työ kannattaa -esitteeseen

#hyvinvointivaalit #vaalit2019

 
X