Olet täällä

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista ei kannata alkoholimarkkinoiden vapauttamista

04.04.2019
Enemmistö eduskuntavaaliehdokkaista ei kaipaa alkoholijuomien myyntiin muutoksia, selvisi EHYT ry:n Aula Researchilla teettämässä kyselytutkimuksessa. Kaikista vastaajista 73 % pitäisi alkoholijuomisen nykyisen sääntelyn ennallaan (60 %), tai kiristäisi sitä (13 %). Vain 23 % vastaajista haluaisi vapauttaa kaikkien alkoholijuomien myynnin ruokakauppoihin, eli niin viinit kuin väkevät alkoholijuomat.

Eduskuntavaaliehdokkailta kysyttiin tulisiko alkoholijuomien myyntiin tehdä muutoksia.

Keskustan ja vasemmistoliiton ehdokkaista 80 % pitää nykyistä tilannetta hyvänä. Myyntiä haluaa rajoittaa nykyistä enemmän 9 % keskustan ehdokkaista ja 14 % vasemmistoliiton edustajista.

Vihreiden ehdokkaista 75 % oli sitä mieltä, että nykyinen tila on hyvä ja 14 % kannatti nykyistä enemmän rajoituksia. Vain 3 % kyselyyn vastanneista vihreiden ehdokkaista koki, että kaikkien alkoholijuomien myynti tulisi vapauttaa ruokakauppoihin.

Sosialidemokraateista 65 % pitää nykyistä tilannetta hyvänä. 19 % vastaajista kokee, että myyntiä tulee rajoittaa nykyistä enemmän.

Kristillisdemokraattien ehdokkaista puolet kokivat, että alkoholijuomien myyntiä tulee rajoittaa nykyistä enemmän. Puolet koki nykytilanteen hyväksi.

Vain kolmen puolueen ehdokkaista puolet tai enemmistö haluaisi vapauttaa kaikkien alkoholijuomien myynnin ruokakauppoihin eli sinisistä 50 %, perussuomalaisista 55 % ja kokoomuksesta 58 %.

Naiset ovat tyytyväisempiä nykytilanteeseen (69 % vastaajista) kuin miehet (51 %).

Viinien tuominen kauppoihin kaataisi Alkon monopolin

Viinien myynnin vapauttaminen tarkoittaisi todennäköisesti koko alkoholimarkkinoiden vapauttamista. Toisin sanoen viinien lisäksi ruokakaupoissa myytäisiin myös väkeviä alkoholijuomia. Ilman viinejä toimiva monopoli olisi sekä taloudellisesti että EU-oikeudellisesti kestämättömällä pohjalla. Tämä näkemys on esitetty myös alkoholielinkeinon toimesta.

”Valtion tehtävä ei ole kilpailla päivittäistavarakaupan kanssa alkoholin myynnistä vaan pyrkiä vähentämään alkoholista aiheutuvia haittoja”, kuvaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen.

Suomessa on jo nyt yli puoli miljoonaa ihmistä, joiden juominen ylittää alkoholinkäytön riskirajan. Lapsista 60 000–70 000 elää perheessä, jossa toisella tai molemmilla vanhemmilla on vakava päihdeongelma.

”Kyselyn tulokset kertovat, että myös päättäjät haluavat asettaa etusijalle kansalaisten hyvinvoinnin, kun puhumme alkoholipolitiikasta. Yhteiskunnan etu ei ole se, että kaupan alan kasvu tapahtuu suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Kasvavat alkoholihaitat lisäisivät jo nyt kuormittuneen sosiaali- ja terveyssektorin taakkaa”, kertoo Mikkonen.

Alkoholipoliittisena välineenä vähittäismyyntimonopoli on kansanterveyden edistämiseksi sekä alkoholihaittojen vähentämiseksi perusteltu ja toimiva keino.

”Alkon perustehtäväksi on laissa määritelty nimenomaan alkoholihaittojen vähentäminen. Alkoholipolitiikkaa ei pidä tehdä asettaen alkoholiteollisuuden taloudelliset voitot vastuullisen alkoholinmyynnin edelle”, toteaa Mikkonen.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ei toimi valtion alkoholimonopolin puolesta tai sitä vastaan, mutta pyrkii lukuisin eri keinoin vähentämään alkoholista ja muista päihteistä aiheutuvia haittoja.  

Kyselyn toteutti Aula Research Oy. Aineisto kerättiin 11.1.–27.1.2019 monikanavaisesti sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin. Kyselyyn vastasi 415 vuoden 2019 eduskuntavaaliehdokasta. 

Kyselytutkimus: Suhtautuminen alkoholin myyntiin

 
X