Nuoruus moninaistuu ja pirstaloituu

Olet täällä

Nuoruus pirstaloituu ja moninaistuu

11.02.2019
Nuoret ovat tutkimusten mukaan kiltimpiä ja onnellisempia kuin koskaan. Jopa kiistanalainen digipelaaminen on päihdekokeiluihin verrattuna askel kohti terveellisempää ja turvallisempaa nuoruutta.

Alkoholin merkitys nuoruuden, kapinan ja vastarinnan symbolina on hävinnyt. Sama koskee tupakkaa, johon yhdistyy nykyisin terveyden vahva korostus. Juomisen ja tupakoinnin ohella myös nuorten rötöstely ja rahapelaaminen ovat vähentyneet.

– Kyselytutkimusten perusteella globaali sukupolvi eli vuoden 2000 jälkeen syntyneet on kiltein ja onnellisin nuorisosukupolvi kautta aikojen, sanoo vastaava tutkija Mikko Salasuo Nuorisotutkimusseurasta.

Hänen mukaansa nuoret ovat tasa-arvoisempia ja suhtautuvat erilaisuuteen paremmin kuin koskaan. Nuorilla on myös vahva tulevaisuudenusko ja ystävien merkitys on heille suurempi kuin aiemmilla sukupolvilla.

Syynä suotuisaan kehitykseen pidetään tiukentunutta alkoholilainsäädäntöä, ehkäisevää päihdetyötä ja terveysbuumia. Myös yksilöiden kilpailua korostava talouskulttuuri ja itsekontrollin nousu pitävät nuoria kaidalla polulla. Töppäilystä jää nyt herkästi jälki ja mainetahrat voivat käydä kalliiksi.

Salasuon mukaan kaikkien selitysten kasvualustana toimii kuitenkin Suomen hyvin myöhäinen ja ennätysnopea siirtyminen agraarista urbaaniin yhteiskuntaan. Esi-merkiksi moderni päihdekulttuuri syntyi Suomessa vasta 1960-luvun lopussa. Sitä ennen Suomessa käytettiin alkoholia vähiten Euroopassa eikä huumeita juuri lainkaan.

– Modernisaatiomme on ollut niin tuoretta ja haurasta, että meiltä on kestänyt jonkin aikaa oppia moderniin elämäntapaan. Tämä on liittynyt yhtä lailla päihteiden käyttöön kuin tupakointiin, Salasuo sanoo.


Vuoden 2000 jälkeen syntyneet ovat kiltein ja onnellisin nuoriso-sukupolvi kautta aikojen, sanoo vastaava tutkija Mikko Salasuo.

Petetty sukupolvi

Salasuolla on pitkä kokemus riippuvuuksien ja päihteiden, huumeidenkäytön kulttuurien, nuoruuden, nuorisokulttuurien ja nuorten vapaa-ajan tutkimuksesta.

Parhaillaan hän on mukana lähes kymmenessä eri tutkimushankkeessa, jotka liittyvät nuoriin ja päihteisiin. Yksi niistä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa toteutettava koko väestölle suunnattu päihdetutkimus, joka tehdään neljän vuoden välein.  

Salasuon mukaan erot nuorten hyvinvoinnissa ovat enemmän alueellisia kuin sukupuolten välisiä. Arvot näkyvät vahvasti kasvukeskusten nuorilla, kun niiden ulkopuolella olevilla nuorilla on enemmän näköalattomuutta. Myös kuilu hyvinvoivien ja syrjässä olevien nuorten välillä kasvaa.

Hän tähdentää, ettei eriarvoistumista voi enää mitata vain taloudellisilla mittareilla. Nuoren elämä voi pirstaloitua monenlaiseksi ulkopuolisuudeksi, joka kääntyy näköalattomuudeksi. 

– Kun ystävyys on nuorille tärkeämpää kuin koskaan, niin ne nuoret, joilla on vähän tai ei lainkaan ystäviä, kokevat olevansa ulkopuolisia pahemmin kuin koskaan.   

Nykynuoria yhdistää globaali huoli. Salasuon mielestä globaali sukupolvi saattaakin olla ensimmäinen sukupolvi, joka todella asettaa ympäristön ja kulutuksen rinnakkain toisin kuin edeltäjänsä. Yhtä hyvin kyse voi olla myös ensimmäisestä petetystä sukupolvesta. Kun lapsuudella ja nuoruudella ei ole enää valmista käsikirjoitusta, joka johtaisi nuoren parempaan sosiaaliseen asemaan kuin vanhempansa, nuoruus pirstaloituu ja moninaistuu, ja sitä alkaa sävyttää yksilöllinen valinta.

Salasuo muistuttaa, että nykynuoret ovat eläneet lapsuutensa ja nuoruutensa ennennäkemättömän vaurauden keskellä.

– Miten nuoret tulevat reagoimaan, kun heille ei enää olekaan välttämättä tarjolla vanhempiensa kaltaista työuraa ja elämäntapaa. Suuri kontrasti menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä voi aiheuttaa heille valtavan pettymyksen, hän sanoo.

Abstrakti huoli

Salasuo sanoo, että nuoret eivät ole kiinnostuneita alkoholista ja huumeista sinänsä, vaan jännityksestä, kokemuksista, elämyksistä ja yhdessäolosta.

– Nuuska ja kannabis ovat korvanneet jonkin verran tupakkaa ja alkoholia, mutta nekään eivät täytä alkuunkaan tupakoinnin ja juomisen vähentymiseltä jäänyttä tyhjiötä nuorilla, hän kertoo. Doping, joka liittyy paljolti terveysbuumiin, on nuorten keskuudessa harvinaista Pohjoismaissa. 

– Doping on ikään kuin keino viedä terveily äärimmilleen kehoa muokkaamalla, Salasuo sanoo.

Digipelaamisen tuottamalla jännityksellä on iso rooli nuorten elämässä. Salasuon mukaan pelaamisesta on yritetty tehdä ongelmaa jo pitkään. Jo viime vuosikymmenellä tiedettiin, että pelaaminen aiheuttaa eniten riitoja kotona lasten ja vanhempien kesken.

– Väkivaltavideot ja pelaaminen eivät ole kuitenkaan tehneet nuorista väkivaltaisempia. 

Päinvastoin. Nuorten väkivaltaisuus on vähentynyt aiempiin sukupolviin verrattuna.

Salasuon mielestä pelaamista ja päihteitä ei pitäisi rinnastaa, koska ne ovat eri tason ongelmia. Päihteissä uhat voivat nuorilla konkretisoitua nopeastikin erilaisina terveysongelmina.

Pelaamisesta käytävässä huolikeskustelussa Salasuota ärsyttää erityisesti vanhempien saamattomuus.

– Ikään kuin vanhemmilla ei olisi mitään keinoja käytettävissään, vaikka nuoren pelaamista kotona on huomattavasti helpompi säännellä kuin päihdekokeiluja kavereiden kanssa ties missä. 

Huumeiden käyttö on aina ongelma

Koululaisten huumeiden käyttö Suomessa on edelleen hyvin harvinaista. Vuoden 2015 eurooppalaisen ESPAD-koululaistutkimuksen mukaan kahdeksan prosenttia 15–16-vuotiaista suomalaisista oli kokeillut kannabista kerran elämässään.

– Suurin lisäys väestötasolla on tapahtunut kannabiskokeiluissa, ei kannabiksen pitkäaikaisessa käytössä, ja sekin koskee pääasiassa yli 18-vuotiaita, Salasuo kertoo.

Hänen mielestään väestökyselyt eivät ole hyvä menetelmä tutkia nuorison huumeiden käytön yleisyyttä, koska käyttö on niin vähäistä, ettei siitä voi sanoa oikein mitään kannabista lukuun ottamatta.

Hän painottaa, että nuorten huumeiden käyttö on joka tapauksessa ongelma, vaikka se ei olekaan mittava ongelma väestötasolla.

– Kun huumeiden käyttöä tarkastellaan rikollisuus- tai hoitotilastojen tai sosiaali- ja terveydenhuollon kohtaamisten valossa, tiedetään, että nuoret käyttävät myös kovia huumeita. Lisäksi syntyy koko ajan uusia riippuvuuksia kuten muuntohuumeiden kaltaisia ilmiöitä.

Salasuo sanoo, että vaikka kehityksen suunta päihteissä on hyvä, nuoria putoaa jatkuvasti kelkasta erilaisten ongelmien takia.

– Nuorten ongelmakehyksessä päihteet eivät useimmiten ole syy, vaan seuraus joistain muista huono-osaisuuden prosesseista. 

Ehkäisevälle päihdetyölle tämä kaikki tarkoittaa työkentän laajentumista.

– Päihdetyöstä tulee ikään kuin prisma nuoruuden laajempiin ongelmavyyhteihin, Salasuo sanoo.

Teksti Pirjo Kupila
Kuvat Jari Härkönen, Adobe Stock

Juttu on julkaistu aiemmin EHYT Teema -lehdessä 14, jonka aiheena on päihde- ja pelikasvatus.

 
X
CAPTCHA
Vahvista, että olet oikea käyttäjä, etkä botti
4 + 2 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.