Olet täällä

Puutu jos on pienikin aavistus

18.11.2019
Riskipelaamisen tunnistaminen on tärkeää, koska se ehkäisee rahapeliongelman syntymistä. Kuka tahansa voi kysyä pelaamisesta, jos epäilee jotain olevan pielessä.

Terveydenhoidossa on totuttu kysymään tupakasta, alkoholista ja muista päihteistä. Rahapelaamista pidetään sen sijaan jotenkin mystisenä ja monimutkaisena asiana, jota ei rohjeta ottaa esiin.

Porin kaupungin rahapeliriippuvuuksien kokemusasiantuntijan Jenna Mäkelän mielestä näin ei saisi olla. Rahapelaamisesta pitäisi pystyä puhumaan yhtä luontevasti kuin päihteistä.

Keskustelemalla päästään selville, onko kyseessä mahdollisesti riskipelaaja. Asian esille ottaminen koskee terveydenhoitajia, työterveyshoitajia, lääkäreitä, neuvolan väkeä – ketä vain. Joskus vatsakipujen takana saattaa olla ihan muu kuin fyysinen syy.

"Jos yhtään aavistaa jonkun asian olevan pielessä, mutta ei saa kiinni siitä mikä se on, voi keskustelun avata juttelemalla ensin vaikka elämäntilanteesta", Mäkelä neuvoo.

Rahapula voi kertoa peliongelmasta

Voi olla, että asiakkaalle ei ole vielä ennättänyt syntyä suurempaa ongelmaa, mutta hän on alkanut jo pohtia omaa pelaamistaan. Mitä nopeammin asiaan puututaan, sen parempi.

Jos elämä näyttää muutoin olevan kunnossa, mutta edelleen jokin vaivaa, raha-asiat voi nostaa pöydälle: oletko saanut laskut maksettua? Miksi et? Onko tilanne sama joka kuukausi? Näin päästään nopeasti kiinni siihen, mitä elämässä oikeasti tapahtuu.

"Toimeentulotuella elävästä oletetaan helposti, ettei rahaa pelaamiseen ole. Mikäli rahat ovat kuitenkin aina loppu, pitäisi uskaltaa kysyä asiasta tarkemmin. Tuen on laskettu kuitenkin riittävän perustoimeentuloon."

Jenna Mäkelä, kuva: Jussi Partanen   Jenna Mäkelä

Miten tunnistaa riskipelaajan?

Mäkelä pitää EHYTin Kahden kysymyksen puheeksiottomallia hyvänä avauksena rahapelikeskusteluille: mitä pelaa ja kuinka usein.

"Monet tapaamani terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet erittäin kiinnostuneita riskipelaajien tunnistamisesta ja puheeksiotosta. Vielä paremmin pystyy auttamaan, jos ymmärtää rahapelaamisen takana olevia ajatusmalleja."

Rahapeleihin pistetyt summat ja käytetty aika ovat hyviä riskipelaajan indikaattoreita. Syvemmälle pääsee kysymällä, mitä ajatuksia rahapelaamiseen liitetään ja mikä asema niillä on elämässä.

Euron tai pari silloin tällöin rahapeliin laittavalle pelaamisella ei ole juuri merkitystä. Satunnainen unelmointikaan ei vielä haittaa. Jos sen sijaan ihminen kertoo toivovansa rahapelaamisen muuttavan jotenkin elämäänsä ja pelaamiselle on siten todellinen tarve, riski voi olla jo olemassa.

Mäkelä kehottaa ajattelemaan asiaa myös tarpeen kautta. Häneltä itseltään kysytään toisinaan entisenä peliriippuvaisena, onko hankalaa olla pelaamatta.

"Minulla ei ole enää mitään tarvetta tai mielenkiintoa pelaamiseen. Maltilla pelaavakaan ei tunne pakonomaista tarvetta siihen, mutta ongelmapelaaja sen sijaan haluaa pelata voittaakseen tajuamatta, että rahapeleissä vain talo voittaa aina."

Kaikki peliautomaattien pelit perustuvat silkkaan sattumaan. Paljon pelaava alkaa usein kehittää kaikenlaisia uskomuksia ja siksi niistä kannattaa kysellä: onko viikonpäivällä väliä tai onko sillä merkitystä, onko kone juuri antanut voittoja.

Mäkelä kertoo törmänneensä esimerkiksi hullunkuriseen uskomukseen, jossa jotkut ”lämmittävät” kolikoita pitämällä niitä pelikoneen valojen lähellä. Kun peli on ohi, pelaaja ottaa pari askelta taaksepäin ja palaa takaisin. Kone ”luulee” pelaajan vaihtuneen, koska automaattiin syötetään ”taskussa lämmenneet” kolikot, ja kone palkitsee uuden pelaajan voitolla.

Kotiäidit uutena riskiryhmänä

Rahapelaamisen uusimpana riskiryhmänä Mäkelä mainitsee kotona lapsiaan hoitavat äidit.

"Vaikka lapsen hoitaminen kotona on ihanaa, äidillä voi olla valtavia ulkoisia ja sisäisiä paineita. Kun oma rooli on hukassa ja aikaa on, hän saattaa alkaa pelata. Toivoisin, että neuvoloissa kysytään rahapelaamisesta äidiltä mutta myös isältä."

Aina ihminen ei ole valmis ottamaan apua vastaan. Kun rahapelaamisesta kysytään sitkeästi joka puolella, yhtäkkiä pelaaja saattaakin olla halukas avautumaan asiasta.

 

Mistä apua ja tietoa rahapeliriippuvuuteen:

Paikalliset palvelut pelaajalle

Kuka on Jenna Mäkelä?

  • Jenna Mäkelä on toiminut maaliskuusta 2019 alkaen Porin kaupungin rahapeliriippuvuuden kokemusasiantuntijana.
  • Suorittaa työn ohessa mielenterveys- ja päihdealan erikoisammattitutkintoa.
  • Pelirajat´on-vertaistukiohjaaja ja yksi Pelikoneet kaupoista -kansalaisaloitteen vireille panijoista.
  • Aloite tähtäsi rahapeliautomaattien poistamiseen kaupoista, kioskeilta, ravintoloista ja huoltoasemilta.
  • Kirjoitti kirjan: Kun pelihimo ottaa vallan. Peliriippuvuus ja siitä selviäminen. Minerva Kustannus Oy, 2018.

Artikkeli on julkaistu EHYT Teema -lehdessä 15. Lue Jenna Mäkelän tarina kokonaan.

Teksti: Marjo Tiirikka Kuva: Jussi Partanen

 

 

 
X
CAPTCHA
Vahvista, että olet oikea käyttäjä, etkä botti
2 + 4 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.