Olet täällä

Rahapelaaminen puheeksi kohtaamisissa

18.11.2019
Arpa-hanke tukee ja kehittää päihde- ja mielenterveysjärjestöjen ammattilaisten osaamista, jotta he tunnistavat rahapelihaitat ja osaavat ottaa ne puheeksi. Tavoitteena on, että puheeksiotto juurtuu osaksi päivittäistä työtä. Rahapelimonopoli ja arpajaislaki ovat keskeisessä asemassa haittojen ehkäisyssä, joten pyrimme vaikuttamaan myös politiikkaan.

Suomessa reilut puoli miljoonaa ihmistä pelaa rahapelejä riskitasolla. Arpa-projekti on tehnyt ilmiötä tutuksi päihde- ja mielenterveysjärjestöjen ammattilaisille.  

Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden on tärkeää ottaa rahapelaaminen puheeksi asiakkaiden kanssa, jotta mahdollinen riskipelaaminen ei muuttuisi ongelmapelaamiseksi.  

Tähän tarpeeseen vastaa EHYT ry:n Arpa-projekti, jonka asiantuntijat ovat kouluttaneet päihde- ja mielenterveysjärjestöjen työntekijöitä päiväkeskuksissa ja kohtaamispaikoissa eri puolilla maata. Tavoitteena on vahvistaa osaamista niin, että rahapelaamisesta puhuminen on luonteva osa arjen vuorovaikutustilanteita ja toimintakäytäntöjä. 

"Rahapelaaminen on vielä vieras ilmiö yllättävän monelle kohtaavassa työssä olevalle ammattilaiselle. Olemme vieneet heille perustietoa ilmiöstä sillä ajatuksella, että rahapelaamisesta voi puhua asiakkaiden kanssa siinä missä päihteistäkin", kertoo projektiasiantuntija Eija Pietilä EHYT ry:stä. 

Kahdella kysymyksellä alkuun 

Puheeksiottoa helpottaa projektissa kehitetty malli, joka perustuu kahteen kysymykseen: Mitä rahapelejä pelaat? Kuinka usein pelaat? Malli sisältää myös tarvittavat tiedot palautteen antamiseksi sekä asiakkaalle annettavan materiaalin. 

"Vastaukset kertovat henkilön pelikäyttäytymisestä, josta voidaan myös arvioida, pelaako hän riskitasolla. Samalla asiakkaalle annetaan palaute sen pohjalta, miten suomalaiset yleensä pelaavat", Pietilä kertoo. 

Vaikka asiakas ei haluaisi keskustella asiasta tai vähättelee pelaamistaan, puheeksiotto on silti interventio. Se luultavasti herättää joitain tunteita tai mietteitä omasta pelikäyttäytymisestä. 

"Peliongelmaan liittyy erittäin paljon häpeää. On tärkeää, että puheeksiotto tapahtuu luottamuksellisesti ja neutraalisti, ilman arvottamista."

Rahapeleissä on sekä matalan että korkean riskin pelejä. Esimerkiksi nopeatempoiset ja aina saatavilla olevat rahapeliautomaatit ovat korkean riskin pelejä, joihin voi äkkiä kulua isojakin summia. 

"Kysymyksistä voi jatkaa eteenpäin selvittämällä, paljonko asiakas käyttää rahaa pelaamiseen viikossa ja paljonko se tekee vuositasolla. Entä kuinka paljon pelaaminen vie aikaa, ja miten se vaikuttaa arkielämään?"

Koulutuksesta arjen tekoihin 

Arpa-projektin ensimmäinen vaihe oli 2015–2017. Meneillään on toinen vaihe, joka päättyy vuoden 2019 lopussa. Koulutuskokemuksista saatuja oppeja ja hyviä toimintatapoja on levitetty päiväkeskuksia ylläpitäviin päihde- ja mielenterveystyötä tekeviin keskusjärjestöihin. 

Monessa paikassa koulutus on Pietilän mukaan herättänyt työntekijät ensimmäistä kertaa huomaamaan, että rahapelaamisesta on syytä puhua. Yhteistyö on johtanut käytännön tekoihin muun muassa Turun A-killassa.  

"Järjestimme henkilökunnalle ja kävijöille koulutuksen sekä jäsenillan, joka sai suuren suosion. Niiden jälkeen rahapelaamisesta puhuminen ja puheeksiotto ovat tulleet päiväkeskuksessa osaksi päivittäistä työtä."

Teksti: Helinä Kujala

 

 
X
CAPTCHA
Vahvista, että olet oikea käyttäjä, etkä botti
1 + 0 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.